7 kysymystä Metso-ohjelmasta

Metsässäsi voi olla monimuotoisuuden kannalta arvokas luontokohde. Metso-ohjelma rahoittaa sellaisten vapaaehtoista suojelua.

Luonnontilainen puro, jonka ympärillä on lehtoa, on metsälakikohde, jota on laajennettu ympäristökohteeksi. (Kuvaaja: Kimmo Syrjänen)

1. Mikä on Metso-ohjelma?

Metso on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaava toimintaohjelma, jota ympäristöministeriö toteuttaa yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Metso-ohjelma alkoi vuonna 2008 ja sitä jatketaan ainakin vuoteen 2025. Maanomistajat suojelevat metsiään Metsossa vapaaehtoisesti ja saavat siitä korvauksen.

2. Mikä Metso-ohjelman tavoite on?

Tavoitteena on osaltaan pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajiston taantuminen sekä lisätä metsäisten suojelualueiden määrää. Tällä hetkellä Metsossa on mukana valtakunnallisesti yhteensä 109 000 hehtaaria metsää.

3. Minkälaisia vaihtoehtoja metsien suojelulle on?

Alue voidaan liittää Metsoon joko määräajaksi tai pysyvästi. Suomen metsäkeskus solmii maanomistajien kanssa 10 vuoden määräaikaisia Metso-sopimuksia. Metsäkeskuksen kanssa tehtyjä sopimuksia kutsutaan ympäristötukisopimuksiksi.

Ely-keskusten kautta alueen voi suojella pysyvästi tai 20 vuoden määräajaksi. Pysyvässä suojelussa vaihtoehtoina ovat yksityisen luonnonsuojelualueen perustaminen, jolloin maanomistus säilyy metsänomistajalla, tai alueen myynti valtiolle.

Moni metsänomistaja perustaa 10 vuoden määräajan päätyttyä alueesta yksityisen suojelualueen.

4. Minkälaiset kohteet sopivat Metso-ohjelmaan?

Yleensä kohde poikkeaa selvästi hoidetusta talousmetsästä. Siellä ei ole hakkuujälkiä tai ne ovat vanhoja. Yhden päälatvuskerroksen sijaan puustoa on monessa kerroksessa, pensaikko kasvaa ja lahopuuta on yleensä paljon.

Metsästä näkee, että se on ollut pitkään häiriöttömässä tilassa, hoitamattomana. Puusto on pääsääntöisesti yli 100-vuotiasta. Vanhat järeät lehtipuut, kuten haavat, kertovat monesti kohteen sopivuudesta suojeluun.

Arvokkaita kohteita ovat esimerkiksi laaja-alaiset ikääntyneet kangasmetsät, lehdot, puustoiset ja rehevät suot, tulvametsät ja paahdeympäristöt. Paahdeympäristöjä on harjualueilla, joissa on jyrkkä rinne, lajittunut maalaji, runsaasti valoa ja korkea lämpötila. Tyypillisiä Metso-kohteita ovat myös pienvesien, kuten purojen ja lähteiden, ympäristöt.

Metsäkeskus, ely-keskukset ja metsäalan toimijat auttavat selvittämään mahdollisia Metso-kohteita. Tietoa suojeluun soveltuvista elinympäristöistä ja ominaispiirteistä löytyy esimerkiksi Metsonpolku.fi-sivustolta. Myös Metsään.fi-palvelusta löytyy luontokohdetietoja.

5. Kuinka suuri Metso-kohteen tulee olla?

Ympäristötukikohteden koolla ei ole alarajaa. Yli viiden hehtaarin suuruiset alat pyritään ohjaamaan pysyvään suojeluun.

Pysyvään suojeluun sopivan kangasmetsän olisi hyvä olla vähintään 4–5 hehtaaria, mutta jo olemassa olevan suojelualueen tuntumassa kohde voi olla pienempi. Pysyvään suojeluun on otettu mukaan myös 1–2 hehtaarin suuruisia vesistöjen läheisiä metsiä, lehtoja, korpia ja luhtia eli kosteita tulvavaikutteisia soita sekä kalkkikallioita metsineen.

6. Minkälaista korvausta suojelusta maksetaan?

Mikäli alue sopii Metso-ohjelmaan, metsänomistajalle tehdään korvauslaskelma.

Määräaikaisessa sopimuksessa korvataan vain osa metsän hakkuuarvosta. Korvaus 10 vuoden määräaikaisesta suojelusta on yleensä korkeintaan kolmasosa puuston hakkuuarvosta. Korvaukseen vaikuttavat alueen keskikantohinta, suojelukohteen puuston määrä, pinta-ala ja muut kiinteistön hakkuumahdollisuudet. Määräaikaisesta suojelusta saatava tuki on verollista.

Mikäli kohde suojellaan pysyvästi, korvaus lasketaan puutavaralajeittaisista keskikantohinnoista kokonaisarvon korjaus huomioiden.

Jos kohteen myy valtiolle, hakkuuarvon lisäksi maasta maksetaan pieni korvaus. Pysyvän suojelun ja 20 vuoden määräaikaisen suojelun korvaus on verotonta tuloa.

Metsänomistaja tekee lopullisen päätöksen suojelusta vasta korvaustarjouksen saatuaan.

7. Onko arvokas metsäkohde pakko suojella?

Metso-ohjelma perustuu täysin vapaaehtoisuuteen ja maanomistajan päätökseen. Metsälaki turvaa laissa määritellyt elinympäristöt ja metsänomistajan velvollisuus on huomioida näiden kohteiden ja niiden ominaispiirteiden säilyminen hakkuissa.

Juttua varten on haastateltu luonnonhoidon johtavaa asiantuntijaa Riitta Raatikaista Suomen metsäkeskuksesta, Metso-ohjelman ryhmäpäällikköä Kimmo Syrjästä Suomen ympäristökeskuksesta sekä ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiaista ympäristöministeriöstä. Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 2/2019.

Kommentit (2)

  1. Gla

    8. Mitä tapahtuu määräaikaisen sopimuksen päätyttyä? Talousmetsäksi se ei ainakaan palaudu, siitä pitää luontoväki huolen.

  2. Itselläni on Metso-kohde ”erääntymässä”. En kyllä ajatellut sitä talousmetsäksi palauttaa. Voisin tietty leikillä ilmoittaa että palautuu nyt talousmetsäksi, sitten nähtäisiin mitä asiasta ajatellaan.

Metsänhoito Metsänhoito