Ajankohtainen | Hotelliravintoloita pölyttäjille

Mustikkasato varmistuu, kun pörriäiset huomioidaan metsien hoidossa.

Hyrian opettaja Heikki Kiuru (edessä), tutkija Janne Heliölä ja Pölymetsä-hankkeen projektipäällikkö Sara Turunen etsivät oppilaitoksen metsistä pölyttäjille mieleisiä rakennepiirteitä. Kiuru on bongannut rusokukkajäärän. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

”Siinä on tuleva hyönteishotelli”, huudahtaa Heikki Kiuru. Hyrian opettajana työskentelevä Kiuru osoittaa tervasroson kelottamaa männynlatvaa. Tervasrosoa aiheuttanut sieni on aikaa sitten jättänyt hongan. Nyt puu tarjoaa kodin lukusille hyönteisille, myös pölyttäjille.

”Osa mesipistiäisistä pesii kovakuoriaisten tekemiin koloihin”, selventää runsaat 20 vuotta pölyttäjiä tutkinut Janne Heliölä Suomen ympäristökeskuksesta.

Olemme tutustumassa talousmetsien pölyttäjiin sekä niiden runsautta tukevaan metsien käsittelyyn oppilaitos Hyrian metsissä Hyvinkäällä.

Pölyttäjien huomiointi metsätaloudessa on varsin uutta. Metsien pölyttäjiä tutkitaan parhaillaan ensimmäistä kertaa Pölymetsä-hankkeessa. Tavoitteena on, että pölyttäjistä huolehtiminen jalkautuu osaksi metsien hoidon arkipäivää.

”Vielä pölyttäjillä ei ole omaa osiota metsänhoidon suosituksissa, mutta se on tulossa”, kertoo Pölymetsä-hankkeen projektipäällikkö Sara Turunen Tapio Oy:stä.

Talousmetsien pölyttäjät ovat mukana myös tänä vuonna alkaneessa kansallisessa pölyttäjäseurannassa.

Pienetkin pajut tärkeitä

Aktiivisimpia pölyttäjiä metsissä ovat kimalaiset, mutta pölyttäjiin lukeutuu lisäksi lukuisia muita mesipistiäisiä sekä lajistoa kukkakärpäsistä perhosiin. Niiden hyväksi tehtävät toimet eivät monesti eroa muuta monimuotoisuutta turvaavista metsänhoidon käytännöistä. Myös pölyttäjät hyötyvät, kun hakkuissa säästetään pysty- ja maalahopuuta, tehdään tekopökkelöitä, jätetään suojakaistoja vesistöjen rannoille sekä suositaan lehtipuusekoitusta.

Erityisesti pölyttäjät kiittävät, kun kukkivat puut ja pensaat, kuten pajut, raidat ja pihlajat, säästetään jo taimikkoa raivatessa. Ne ovat suoranaisia kevään hotelliravintoloita pölyttäjille.

”Kevään ensimmäisille pölyttäjille pienetkin pajut ovat tärkeitä. Vapun tienoilla metsässä ei oikeastaan ole muuta syötävää, kun ei ole vielä mitään muita kukkia”, Heliölä muistuttaa.

Koti hiekka-törmässä

Metsäretkellä huomaa, että synkässä ja kosteassa kuusikossa viihtyvät pölyttäjistä lähinnä vain kärpäset. Saapuessamme valoisampaan kohtaan, jossa auringon lämpö ja valo pääsevät latvuston läpi maahan, lajisto runsastuu. Pienaukot ja metsien harvennus suosivat pölyttäjiä.

Myös metsäteiden varret kukkineen ja paljaine hiekkatörmineen ovat esimerkiksi erakkomehiläisen mieleen. Pölyttäjät hyötyvät ja liikenneturvallisuus paranee, kun teiden varsien pusikot niitetään, mutta oikea ajoitus on tärkeää.

”Niitto kannattaa tehdä vasta loppukesästä tai alkusyksystä, kun kukinta on ohi ja kotelona talvehtivat perhosen toukat ovat laskeutuneet maahan”, Turunen ja Heliölä muistuttavat.

Pölymetsä-hanke

● tarjoaa uutta tietoa talousmetsien pölyttäjistä

● hankkeessa listattu hyviä pölyttäjiä tukevia käytäntöjä

● alkoi 2021, päättyy joulukuussa 2022

● osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Metso-ohjelmaa

● toteuttajat Tapio Oy sekä Suomen ympäristökeskus

Kommentit (1)

  1. Näyttäisi siltä, että kukkivat kasvit tarvitseva valoa. Itsellä on vuonna 2013 istutettu männyntaimikko. Puolukka on vallannut maapohjan. Pölyttäjähyönteisiä on alkukesästä niin paljon, että taimikossa kuuluu ääntä ilman suuntaa. Viereisessä kuusikossa ei liikahda mikään. Männyntaimikon puolukkasato on ollut valtavan suuri. Pitäisikö suosia avohakkuita?

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat