Ajankohtainen | Seurantaverkosto laajenee

Kirjanpainajaseuranta käynnistyi ja mukaan otettiin uusia alueita pohjoisesta.

Luonnonhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen vastaa kirjanpainajapyydysten järjestelystä Suomen Metsäkeskuksella. Toukokuun toisella viikolla Kouvolan Valkealassa sijaitseva pyydys oli vielä tyhjä. (Kuvaaja: Johannes Wiehn)

Pekka Kuitusella on hyviä uutisia vanhojen kuusikoiden omistajille. Kylmä kevät on viivästyttänyt kirjanpainajien parveilua. Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija on seurannut kirjanpainajakannan kehitystä viimeiset viisi vuotta. Kuitusen huhtikuun lopussa asentamiin pyydyksiin ei vielä toukokuun toisella viikolla ollut eksynyt yhtään kuoriaista.

”Kylmä kevät saattaa ylipäätään heikentää lisääntymistulosta. Se on tietenkin metsien kannalta hyvä asia”, Kuitunen summaa.

Vielä on kuitenkin liian aikaista ennustaa, minkälainen kesä kirjanpainajatuhojen osalta on tulossa. Sen ratkaisevat säät. Kylmä ja sateinen kesä vähentäisi selkeästi kirjanpainajatuhoja.

Viime vuonna kirjanpainajakanta oli maltillinen. Muutamilla seurantapaikoilla Uudellamaalla, Päijät- Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa epidemiaraja ylittyi sekä paikoin Etelä- ja Pohjois-Savossa päästiin hyvin lähelle epidemiarajaa. Näillä alueilla tulee olla tarkkana lämpötilojen kivutessa kahteenkymmeneen asteeseen. Etenkin tuoreen aurinkoisen hakkuualueen reunakuusikoista kannattaa käydä etsimässä pieniä reikiä tai kahviporomaista ruskeaa jauhoa.

”Kyllä meillä kanta kohollaan on. Täällä Kymenlaaksossa ja Itä-Uudellamaalla tuli paikallisia yksittäisen metsänomistajan kannalta merkittäviäkin tuhoja, mutta laaja-alaista tuhoa ei ole esiintynyt” Kuitunen kertoo.

Pohjoisin piste Kainuuseen

Luonnonvarakeskus ja Metsäkeskus ovat seuranneet kirjanpainajakannan kehitystä vuodesta 2012. Tänä vuonna maastoon asennetaan viime vuotta enemmän pyydyksiä ja seuranta-alue laajenee. Kirjanpainajaseuranta levittäytyy Pohjois-Savon pohjoisosiin, Pohjois-Karjalaan sekä Kainuuseen ja Keski-Pohjanmaalle. Viime vuonna pohjoisin seurantapiste oli Nurmeksessa.

”Jos ilmastonmuutos ja lämpeneminen jatkuvat, kirjanpainaja pystyy levittäytymään tehokkaammin kohti pohjoista ja tätä pyritään ennakoimaan laajentamalla seurantaa pohjoiseen”, Kuitunen kertoo.

2010-luvun lopulla kirjanpainajatuhot ovat Metsäkeskukselle saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella levittäytyneet Salpausselkien pohjoispuolelle. Ilmastoskenaarioiden mukaan muutaman kymmenen vuoden sisään lämpösummakertymä kasvattaa tuhoriskiä entisestään.

”Lämpimät kuivat kesät ja joku laaja-alaisempi myrsky ja olemme varmaan samanlaisissa ongelmissa kuin Ruotsissa. Tähän asti olemme selvinneet täällä enemmän tai vähemmän kuin lintukodossa tästäkin riesasta.”

Kymmenes seurantavuosi

  • Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus sekä muutama metsänhoitoyhdistys ovat seuranneet kirjanpainajakannan kehitystä vuodesta 2012.
  • Seurantapaikkojen määrä lisääntyy tänä vuonna alle 40:stä 44:ään ja seuranta-alue laajenee Kainuuseen ja Keski-Pohjanmaalle.
  • Kirjanpainaja suosii järeitä vahingoittuneita kuusia, kuten tuulenkaatoja, mutta runsastuessaan iskeytyy eläviin vanhoihin kuusikoihin.
  • Jos seurantapisteeltä saadaan yli 15 000 kirjanpainajaa, epidemiaraja ylittyy ja alueen elävät kuusikot voivat olla vaarassa.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito