CLT tulee pientaloihin

Puun suosio sekä CLT:n käytön kasvu pientalorakentamisessa näkyvät asuntomessuilla.

Rakennusalalla työskentelevät Oulusta asuntomessuille saapuneet Joel Lahtikangas (vasemmalla) ja Pekka Kellokoski olivat kiinnostuneetFinnlog Hetenassa CLT:n käytöstä, liekitetystä julkisivujen puupinnasta sekä massatuotantoon sovellettavista ratkaisuista. (Kuva: Seppo Samuli(

Puukerrostalojen rakentamisesta tuttu CLT eli ristiinliimatuista laudoista valmistettu massiivipuuelementti yleistyy myös pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen rakentamisessa. CLT:n hivuttautuminen pientalorakentamiseen näkyy tällä viikolla päättyvillä Tuusulan asuntomessuilla. Messualueelta löytyy kaksi CLT-runkoista pientaloa.

”Suomen pientaloista noin neljännes on massiivipuurunkoisia, pääasiassa teollista hirttä ja CLT:n osuus on kasvamassa”, arvioi rakennusopin professori ja arkkitehti Markku Karjalainen Tampereen yliopistosta.

Yksi messujen CLT-kohteista on modernia massiivipuurakentamista edustava omakotitalo Finnlog Hetena, jossa eri puulajeja ja eri tavalla käsiteltyä puuta on näyttävästi esillä.

Myös rakennusliike Finnlog Oy:ssä on huomattu CLT:n suosion kasvu.

”Kaiken aikaa CLT:lle on enemmän kysyntää. Saman talon olisi voinut rakentaa painumattomasta hirrestä, mutta halusimme tehdä sen CLT:stä, jotta meidät löytäisi valmiiden CLT-talorakentajien joukosta”, kertoo Finnlog Oy:n myynti-insinööri Marko Turunen.

Finnlog Hetena on valmistettu lähes kokonaan kotimaisesta puusta, kuten suurin osa Suomessa tällä hetkellä rakennettavista puisista pien- ja kerrostaloista.

Puuta arvostetaan

Massiivipuurakentamiseen vihkiytyneen Finnlogin asiakkaat arvostavat puuta terveellisen sisäilman, yksirakenteisuuden ja hyvän akustiikan takia. Yleisesti puu mielletään ympäristöystävälliseksi, kotimaiseksi rakennusmateriaaliksi, jota halutaan suosia paitsi rakenteissa myös pinnoilla.

Karjalainen selventää, että puurakentaminen on ekologista, mikäli rakennus ja siten rakennukseen sitoutunut hiili säilyy pitkään.

”Ihmettelen, että tummaksi maalatut, sävytetyt puutalot ovat trendikkäitä ja monet niistä räystäättömiä. Kumpikaan ei ole puun pitkäaikaiskestävyyden kannalta järkevää”, Karjalainen hämmästelee.

Vähähiilisyydestä halutaan maksaa

Asuntomessuilla on ensimmäistä kertaa laskettu rakennusten ympäristövaikutukset koko elinkaarenajalta. Aalto-yliopiston Omakotitaloliiton ja Pientaloteollisuus ry:n jäsenille vastikään teettämän tutkimuksen mukaan Omakotitaloliiton jäsenistä suuri osa haluaa tietää pientalojen ilmastovaikutukset.

”75 prosenttia asukkaista oli myös valmiita maksamaan enemmän ympäristöystävällisemmästä ja vähähiilisemmästä pientalosta”, kertoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.

Ympäristöministeriön kehittämä hiililaskenta tulee lakisääteiseksi kaikille rakennuslupaa vaativille rakennushankkeille ennen vuotta 2025. Puurakennuksilla on jo nyt pienin hiilijalanjälki, mikä voi korostua tulevaisuuden rakentamisessa entisestään.

Karjalaisen mukaan Tuusulan asuntomessut kuvastavat hyvin kotimaan puurakentamisen nykytilaa. 41 messukohteesta julkisivultaan ja rungoltaan puusta on rakennettu kaikkiaan 25 taloa. Pientalorakentamisessa puu on käytetyin materiaali kautta maan.
Yli kaksikerroksisissa kerrostaloissa puu on yhä harvinaisuus, vaikka puun käyttöön on kannustettu viime vuosikymmeninä lukuisin kuntien ja valtion edistämisohjelmin.

Lue lisää huomenna torstaina ilmestyvästä Metsälehdestä.

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka

Keskustelut

Kuvat