Nelikymppinen kuusi on elämänsä taitekohdassa

Kahdenkymmenen metrin pituutta hätyyttelevä kuusi ei tästä kriisiä kehitä, mutta ihmiset ovat havahtuneet pohtimaan puun tulevaisuutta myös uudella tavalla.

Lyhyellä aikavälillä voidaan hiilensidontaa lisätä puuston kasvua lisäämällä, kiertoaikoja pidentämällä ja hyödyntämällä puuta pitkäikäisissä tuotteissa. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Piirun päälle neljänkymmenen vuoden iässä kuusi on nykyisten metsänkasvatusoppien mukaan elämänsä taitekohdassa. Kasvutaivalta alkaa olla enemmän takana kuin edessä. Kahdenkymmenen metrin pituutta hätyyttelevä kuusi ei tästä kriisiä kehitä, mutta ihmiset sen ympärillä ovat havahtuneet pohtimaan puun tulevaisuutta myös uudella tavalla. Syy on ilmastonmuutoksessa ja hiilensidonnassa.

Vauhdikkaasti kasvava kuusi toimii hiilinieluna. Se sitoo kasvaessaan yhteyttämisen tuloksena ilman hiilidioksidia itseensä. Tällä uskotaan olevan ilmaston lämpenemistä hillitsevä vaikutus.

Kuusen tilavuus kasvaa nyt noin kaksikymmentä litraa vuodessa. Samalla puu sitoo itseensä kaksikymmentä kiloa hiilidioksidia ilmasta.

Noin 45 vuoden iässä kuusikkoon tehdään toinen harvennushakkuu, josta kerromme tarkemmin sarjan seuraavassa osassa. Harvennus vähentää hetkellisesti hiilensidontaa metsikkötasolla, mutta kiihdyttää kasvamaan jääneiden puiden kasvua ja hiilensidontaa.

Kun puu on viisikymmenvuotias, on se sitonut hiilidioksidia ilmasta lähes 500 kiloa. Jos henkilöautoilijan pitäisi kompensoida hiilijalanjälkensä, saisi kuusen sitomalla hiilidioksidimäärällä päästellä autolla lähes 2 800 kilometrin matkan. Suomalaisen keskimääräisen hiilijalanjäljen, noin 10 tonnia hiilidioksidia vuodessa, hehtaarin laajuinen metsäkuvio nielee liki tuplasti tässä kasvuvaiheessaan.

Nollasummapeliä

Hiilensidonnasta intoillessa on syytä muistaa, että kuusen sitoma hiilidioksidi on lopulta lainaa vain. Puu ei toimi hiilinieluna ikuisesti. Kun puun kasvu alkaa hiipua, vähenee myös puun vuosittain sitoman hiilidioksidin määrä. Elävänä puu toimii kuitenkin edelleen hiilivarastona.

Jossain vaiheessa kuusi kuolee ja alkaa lahota. Tällöin sen sitoma hiilidioksidi vapautuu vähitellen takaisin ilmakehään. Kuusi voi tosin elää helposti parin sadan vuoden ikään, mutta pitkällä aikavälillä kyse on siis nollasummapelistä.

Kun kuusi hyödynnetään metsäteollisuuden raaka-aineena, kuten olemme esimerkkikuusellemme tavoitteeksi asettaneet, vaikuttaa välittömiin hiilidioksidipäästöihin suuresti se, mitä puusta valmistetaan. Jos puun tukkiosa hyödynnetään sahatavarana esimerkiksi rakennuksessa, toimii sahatavara edelleen hiilivarastona jopa vuosikymmeniä. Kuusen latvaosasta valmistetaan todennäköisimmin sellua, jolloin sen sisältämä hiili vapautuu takaisin ilmakehään kohtalaisen nopeasti.

Joka tapauksessa puu on todennäköisesti korvannut uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettuja tuotteita.

Lannoituksella lisäkuutioita

Puiden sitoman hiilidioksidin määrää voi lisätä kasvatuslannoituksen avulla. Mustikkatyypin maapohjalla kasvava kuusemme hyötyy lannoituksesta merkittävästi. Typpilannoitus vaikuttaa metsässä 6–8 vuotta, jona aikana se tuottaa hehtaarille 10–15 kuution lisäkasvun. Tässä vaiheessa lisäkasvu kohdistuu pääosin tukkipuuhun. Lannoitteen valmistamisen ja levittämisen hiilipäästöt huomioiden puihin sitoutuu yli kymmenen tonnia lisää hiilidioksidia verrattuna lannoittamattomaan metsään.

Tulevaisuudessa hiilensidonta voi nousta metsänomistajan näkökulmasta merkittäväksi taloudelliseksi toiminnaksi. Kenties perinteisen puukauppatarjouksen rinnalle voi pyytää tarjouksen hiilensidonnasta. Metsänomistaja voi joutua pohtimaan esimerkiksi metsän kiertoajan jatkamista.

Viisikymmentävuotiaana kuusen latva kurottelee 22 metrin pituudessa ja puun läpimitta on venynyt 24 senttiin. Puun tilavuus on jo 490 litraa. Suoran ja laadukkaan rungon tilavuudesta lähes 80 prosenttia on tukkipuuta. Puun taloudellinen arvo on tässä vaiheessa noin 23 euroa.

Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 5/2020. kuusen 80 vuotta kuvaavassa juttusarjassa on aiemmin julkaistu: Kuusen ensimmäinen vuosikymmen

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut