”En epäile, etteikö korvaavaa haketta löydy kotimaasta”

Polttohaketta löytyy Suomesta suhteellisen helposti, mutta ilmastotavoitteista joudutaan tinkimään.

Venäjältä tuotu 1,5 miljoonaa kuutiometriä polttohaketta on suuri määrä energiahakkeen kokonaiskäytöstä, mutta suhteellisen pieni määrä puunkäytön kokonaisuudessa. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Venäjältä on tuotu puolitoista miljoonaa kuutiometriä energiahaketta. Se on iso osa hakepolttoaineen kokonaiskäytöstä, mutta suhteessa kaikkeen kyse on pienestä määrästä.

”Teollisuus käyttää noin 70 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, energiateollisuus neljä miljoonaa, josta kaksi on ollut tuontia”, suhteuttaa toimialapäällikkö Tage Fredriksson Bioenergia ry:stä.

”En epäile sekuntiakaan, etteikö korvaavaa määrää löydy kotimaasta.”

Valtakunnan metsien inventointi osoittaa, että kiireellisiä ensiharvennuskohteita on 900 000 hehtaaria. Keskimäärin 50 kuutiota hehtaarilta tekee lähes 50 miljoonan kuutiometrin potentiaalin.

Ensiharvennusrästit voidaan hoitaa periaatteessa kolmella tavalla – energiaksi, ainespuuksi tai metsä varttuu joten kuten itsestään seuraavaan kehitysluokkaan.

Lisäksi lähes puoli miljoonaa hehtaaria kiireellisiä taimikonhoitoja on varttunut nuoren kasvatusmetsän vaiheeseen. Niissä energiahakkuu olisi taimikonhoitoa järkevämpi ratkaisu.

Kannot ovat lähes käyttämätön energiareservi. Niiden käyttö on supistunut kymmenessä vuodessa yli miljoonasta vain 0,3 miljoonaan kuutiometriin.

”Luotan, että markkinat toimivat ja harvennusten runkopuuta menee polttoon aiempaa enemmän”, Fredrikson ennakoi.

Puutakin korvataan

Fredrikson korostaa, että pitemmällä aikavälillä energiapeli on mutkikkaampaa kuin yhden polttoaineen korvaaminen toisella.

”Fossiiliset polttoaineet korvautuvat osittain puulla, mutta tapahtuu myös sähköistymistä, maalämmön käyttöönottoa ja energiatehokkuuden parantamista.”

Vihreä siirtymä saa vauhtia sodasta ja energian kallistumisesta, mutta tämän vuosikymmenen jälkeen energiapuulle ei ole enää samalla tavalla kysyntää.

”Vähentäminen alkaa kalleimmasta energiapuusta, joka on ensiharvennuspuuta.”

Energiasiirtymälle aikalisä

Lyhyellä aikavälillä Putinin sota hidastaa siirtymää fossiilisista uusiutuvaan energiaan.

”Ilmastotavoitteiden suhteen oltiin hyvällä polulla, mutta lämpöhuollon toimitusvarmuuden nimissä otetaan vähän aikalisää”, valmiuspäällikkö Hille Hyytiä Energiateollisuudesta sanoo ja tarkoittaa turvetuotannon aloittamista uudestaan.

Paine saada kotimaista metsähaketta nopeasti markkinoille on kova, vaikka ensi lämmityskautta pelastamaan se ei vielä ehdikään.

”Metsäteollisuuden energiajakeiden saatavuus riippuu tulevista suhdanteista. Mikäli niiden saatavuus heikkenee, kasvavat paineet metsähakkeen ja turpeen käytölle edelleen.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 6/2022

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Kuvat