FSC-jupakka uhkaa jo puutoimituksia

Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen tuoreen toiminnanjohtajan työ alkoi myrskyisästi. FSC-kiista vaarantaa kaukolämpölaitosten puunhuollon ja hämmentää paikallisia.

Yksityisten metsänomistajien puukaupat ovat jäissä, uusia toimitussopimuksia ei voida laatia eikä varmuutta selvittelytauon pituudesta ole, selventää Annakaisa Heikkonen FSC-jupakkaa Ylä-Lapissa. (Kuvaaja: Juha Kauppinen)

Ylä-Lapin toiminnanjohtajana marraskuussa aloittanut Annakaisa Heikkonen sai haastavan lähdön uudelle uralleen. Puumarkkinat pysähtyivät tammikuussa kuin seinään. Syynä oli uudistuneen FSC-sertifioinnin kontrolloidun puun riskiarviointi. Arvioinnin mukaan on olemassa vaara, että metsätalous saamelaisten kotiseutualueella aiheuttaa merkittävää uhkaa saamelaiskulttuurille ja poronhoidolle.

Paikallisille tilanne tuli täytenä yllätyksenä.

Ylä-Lapin metsät eivät ole FSC-sertifioituja. Puunostajat saavat sekoittaa paikallista puuta FSC-sertifioituihin tuotteisiin enintään 30 prosenttia. Vaatimuksena on, että paikallinen puu on kontrolloitua ja täyttää FSC-sertifioinnin minimivaatimukset raaka-aineelle.

Nyt riskiarvioinnin mukaan nämä vaatimukset eivät täyty, joten puuta ostavilta vaaditaan kontrollitoimenpiteitä eikä puu liiku.

”Paikallisesti tämä näkyy jo nyt todella voimakkaasti. Joudumme tosissaan miettimään, miten saamme varmistettua puuntoimitukset paikallisille kaukolämpölaitoksille. Se teettää jo nyt ongelmia, vaikka olemme vasta selvittelyvaiheessa”, Heikkonen kertoo.

FSC:n vaatimaa riskinarviota oli tehty pääasiassa konsulttityönä usean vuoden ajan. Metsänhoitoyhdistykseen tieto riskien kartoituksesta tuli vasta viime vuoden alkusyksystä. Silloin ei kuitenkaan vielä osattu arvata seurauksia.

Uutta metsäkiistaa pelätään

Heikkonen kokee, että paikallisten poromiesten, saamelaisten ja metsänomistajien rinnakkaiselo on sujunut. Moni metsänomistaja on sekä poroisäntä että saamelainen, ja metsien monikäyttöä arvostetaan.

Eri elinkeinojen yhteensovittaminen on huomioitu Ylä-Lapissa myös maakuntakaavassa, jossa on metsien käsittelyä koskevia kirjauksia. Riitaa ei pitänyt olla. Nyt sellainen kuitenkin nostettiin esille FSC:n riskinarvioinnissa, ja se ihmetyttää paikallisia. Osa paikallisista on alkanut osoitella toisiaan ja etsiä syyllistä. Heikkonen toivoo malttia.

”Kaikkien etu on varmasti se, ettei täällä tämän riskiarvioinnin myötä synnytetä kiistaa. Täällä on varmasti syviä arpia valtion maiden metsäkiistoista. Meillä ei ole varaa aloittaa uutta kiistaa.”

Tilanne voi laueta, jos pystytään osoittamaan, ettei kiistaa ole. Miten se tehdään, on mielenkiintoinen kysymys. Varmasti tulossa on ainakin saamelaiskäräjien kuuleminen, sillä raportissa viitataan saamelaisiin alkuperäiskansana ja poronhoitoon osana saamelaiskulttuuria.

”Kyllä se huolta herättää, mikä on lopputulos ja kauanko tämä prosessi kestää”, Heikkonen sanoo.

Julkaistu Metsälehdessä 4/2019

Kommentit (1)

  1. FSC:tä eivät lappilaisten asiat kiinnosta. On vain tehty demonstratio siitä, mitä voi sattua, jos metsäyhtiöt eivät maksa kunnon anerahoja.
    Mielenkiintoistanähdä miten juttu loppuu. Vasi loppuuko.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut

Kuvat