Ladataan...
Hannes-myrskyn seurauksia – ”Männiköitä mennyt vajaatuottoisiksi”
Lounais-Suomessa toistuvat myrskytuhot metsissä vaikuttaa olevan uusi normaali. Pirkanmaalla vältyttiin tällä kertaa laajoilta tuhoilta.
Tilaajille
Ikäviä uutisia nämä varsinkin niille, joiden kohdalle sattuu. Kaikki on kuitenkin suhteellista. Nyt puhutaan satojen tuhansien kuutioiden metsävahingoista. Vuoden 2021 Paula-myrsky kaatoi lähinnä Koillismaalla arviolta neljä miljoonaa kuutiota. Valtakunnallinen uutiskynnys ylittyi tuolloin n viikon viiveellä.
Pahimmat tuulituhot olisivat vältettävissä järkevällä metsänhoidolla.
Kovat ja metsiä kaatavat tuulet ovat ilmaston muutoksen myötä varmasti lisääntymässä
Meitä kehoitetaan koko ajan kasvattamaan metsiämme entistä tiheämpinä, mutta juuri tiheys tekee puista hoteloita ja huonojuurisia, mikä lisää tuuli-, tykky-, laho- ja hyönteistuhoja. Tiheys myös lopettaa metsikön kasvun liian aikaisin ja estää tukin kasvua.
Jos istutetaan (ku ja ko) 1200 kpl/ha isoihin mättäisiin ja tehdään EH hyvin aikaisin tiheyteen 600/ha, puista kasvaa tuhealatvuksisuudesta huolimatta jo nuorena hyvin tuulia kestäviä järeitä tukkeja.
EH:n jälkeen erittäin nopeasti järeytyvät täyslatvaiset puut kannattaa väljentää 400/ha tiheyteen alta päin jo alle 10 vuodessa, jolloin tukkimetsän nopea järeytyminen, tuulikestävyys ja puuston terveys säilytetään.
Tästä n. 20-30 v kuluttua metsä on taas liian tiheä ja tarvitsee ns. superharvennuksen 200:aan / ha.
Sillä tiheydellä on tervettä metsää mahdollista kasvattaa vielä hyväkasvuisena (10 v jaksoissa lannoittaen) vielä useita kymmeniä vuosia, jopa 100 – 120 vuotiaaksi.
Tämä on myös ylvoimaisesti kannattavinta puun tuotantoa, eikä hiilen sidonta jää yhtään jälkeen tiheistä metsistä päin vastoin.
Hiilitaloutta parantaa myös se, että tervettä, järeää, edelleen hyvin kasvavaa ja harvahkoa metsää tarvitsee uudistaa vain luokkaa 100 v välein.
Näin 100 vuodessa runkopuuta kertyy n. 1000 m3 ja muuta biokasvua samaa luokkaa eli hiiltä sitoutuu kunnioitettavat n. 2000 tn/ha/100 v.
Jopa äärisuojelijat ovat innoissaan, jos maisemassa aukkoja on vain n. 1 % pinta-alasta.
Sahalan Kartano Rautalammilla on n. 1000 ha metsäpinta-alallaan siirtynyt edellä kuvattuun harvan kasvuksen ja pitkän kieroajan tehokasvatusmalliin.
Jo muutaman kymmenen vuoden kokemuksilla ja nykyisten metsien kasvun trendillä kaikki näyttää nyt oikein hyvältä.