Ladataan...
Harvennukset ja hirvet syövät kasvua
Männiköiden voimakkaat harvennukset ja laajat hirvituhot selittävät osaltaan metsien kasvun taantumista.
Tilaajille
Männiköiden voimakkaat harvennukset ja laajat hirvituhot selittävät osaltaan metsien kasvun taantumista.
Metsänhoito
”Kasvatusmetsien harventamatta jättäminen ei alenna puuston kasvua…”
Tämä ei pidä paikkaansa. Tiede ja kokemus näyttävät selvästi, että tyypillinen ja tavallinen eli ylitiheä metsä kasvaa sopivasti harvennettua heikommin. Tämän voi päätellä jo runkojen kasvulustoista.
Lapissa näkee hyvin harvoin laadukkaasti ja ajoissa harvennettuja kasvatusmetsiä, joissa puiden pitkät latvukset, eli kasvun moottorit, on osattu säilyttää. Jos harvennus myöhästyy, kasvu laskee vuosiksi.
Lapissa, kuten muuallakin, metsien ikä harvoin hidastaa kasvua, hoitamattomuus ja ylitiheys kyllä. Suuret puut tarvitsevat paljon kasvutilaa, jotta iloinen kasvu jatkuisi varttuneenakin.
Hyvin hoidettuina Lapissakin voisi tuottaa kohtuuajassa hyvälaatuista tukkia. Näin tapahtuu valitettavan harvoin, kun hoitoa yleisesti laiminlyödään. Nykyiset lämpösummat kyllä riittäisivät.
Nyt kun Kemin uusi tehdas käynnistyy Lapin metsätalous pitäisi monin eri keinoin panna kuntoon. Hyvän kasvun esteet siis Lapissa ovat:
– Edellä mainittu porojen ylilaidunnus ja liian tiheä hirvikanta.
– Ojastojenn jättäminen perkaamatta, pohjavesipintojen nousu.
– Harvennusten hoitamattomuus ajallaan. Myös ryteiköt rehottavat.
– Taimikoiden ja riukumetsien hoidon laiminlyönti. R-sahaa ei käytetä.
– Maanmuokkauksen vähäisyys. Suuret mättäät ja auraus takaisin.
Ensimmäistä kertaa näen kenenkään tuovan esiin näissä keskusteluissa sen, että ””Metsään ei mahdu määräänsä enempää puita”. Tämän ääneen sanomiseen tietysti tarvittiin metsäteollisuuden edustaja. Metsä voi olla hiilinielu joka vuosi mutta hiilinielu ei voi kasvaa joka vuosi mikä tuntuu olevan joidenkin tahojen oletus.