Suomen ilmastolain tavoitteet ovat ajantasaisia ja perusteltuja, todetaan Suomen ympäristökeskuksen (Syke) uudessa raportissa. Sen mukaan erityisesti metsistä löytyy mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja ja vähentää päästöjä tehokkaasti ja edullisesti.
Edullisimmat toimet ovat raportin mukaan metsien kiertoaikojen pidentäminen ja harvennusten lieventäminen eli metsien kasvattaminen nykyistä tiheämpinä.
”Metsien käsittelyn muutoksilla hiilinieluja voidaan vahvistaa usein alle 50 eurolla hiilidioksiditonnia kohden. Vastaavat lisäpäästövähennykset teollisuudessa ja liikenteessä voivat maksaa selvästi enemmän”, sanoo Syken erikoistutkija Sampo Pihlainen.
Merkittäviä ovat Syken raportin mukaan myös turvemaametsien ja -peltojen ”ilmastoviisas” hoito, metsien suojelu sekä metsäkadon hillitseminen.
Raportin metsiin liittyvät ohjauskeinot ovat pitkälti samoja kuin tammikuussa julkaistussa Sitran teettämässä, Luken ja Syken toteuttamassa metsäselvityksessä.
Myös Ilmastopaneeli ja Luontopaneeli julkaisivat alkuvuonna raportin, jonka mukaan Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista viime vuosien kaltaisia hakkuita jatkamalla.
Syke arvioi ympäristöministeriön tilauksesta ilmastolain tavoitteita ja täydentäviä keinoja niihin pääsemiseksi.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Erityisesti kuusikoiden harvennusten viivästyttäminen tulee olemaan tuhoisaa ja lyhytnäköistä toimintaa.
Näyttää siltä että asialla eivät ole metsänhoidon asiantuntijat
Metsänkasvatuksen avainasia on huolehtia, että puidet latvukset ovat mahdollisimman elinvoimaiset. Annetaanko nyt aivan väärä ohje, joka tulee jatkossa heikentämään metsien kasvua. Olen pyrkinyt siihen, että kaikki harvennukset tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Männiköiden päätehakkuuta voi kyllä myöhentää. Saadaan kunnon tukkia. Kuusikot ovat nykyään riskikeskittymiä. Niiden uudistamista pitäisi mieluummin jouduttaa.
Metsä on tärkeä osa Luontoa ja siihen voidaan vaikuttaa paikallisesti. Suomessa ollaan oikealla polulla. Metsien kasvu lisääntyy, kun niitä uudistetaan jalostetuilla taimilla istuttaen. Uudistushakkuiden määrä vain on pieni ja jalostus säästöliekillä.
Suomen metsät olivat kohtalainen hiilinielu 1970-2010 johtuen siitä, että 1940-1970 niitä hakattiin rajusti ja nimenomaan puhtaaksi hakkuina. Meillä ei ollut työvoimaa hakata mistä tahansa saati tiettömien taipaleiden takana, vaan oli hakattava sieltä mistä puun sai sota-aikana helposti polttopuuksi kaupunkeihin ja tehtaille sekä sodan päätyttyä sahoille. Kun teimme tilaa, Luonto käytti valon, veden ja ravinteet ja kasvatti uutta puuta kaksin verroin nopeammin kuin mihin metsän puut isompien alla kituen olivat pystyneet. Se oli yllätys, mutta niin kävi, kun tarve vaati. Suomi tarvitsi vientituloja, rintamaveteraanit töitä ja markkina veti kun koko Eurooppaa rakennettiin sodan jäljiltä.
Nyt puhaltavat uudet tuulet. Luontoa ja sen lakeja ymmärtämättömät ”tietäjät” vaativat vanhojen puiden jättämistä metsiin lahoamaan eli palamaan hitaasti, jolloin puun kasvaessa siihen sitoutunut hiilidioksidi ja auringon lämpö vapautuvat ilmaan.
Globaalissa metsätaloudessa tänäkin päivänä puuta todennäköisesti palaa roihuten enemmän kuin sitä metsissä kasvaa. Siihen on luonnollinen syynsä, tulentekotaitoinen ihminen. On turha kuvitella metsän olevan ilmaston pelastaja, ei vaikka kaikki palot sammuisivat.
Maapallon ilmakehä ei ole meidän. Se on yksi ja yhteinen kautta maailman. USA, joka on maailman historian suurin ilman saastuttaja lisää fossiilisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä. Intiassa lähtee uusi hiilivoimala käyntiin joka päivä.
Sota on suuri saastuttaja. Israel ja USA eivät jätä päivääkään sotimatta ja Euroopan johtajat tekevät kaikkensa, että Ukrainan sota jatkuisi.