Ladataan...
Luke: Hiilinieluja voidaan kasvattaa hakkuita vähentämättä
Vaikuttavimmin metsien kasvua lisää metsien jalostus – ja mikä parasta, maatiaispuita parempituottoiset taimet ovat jo kasvussa.
Tilaajille
Mielestäni raportti vähättelee lannoittamisen potentiaalia hiilensidonnan ja lisäkasvun lähteenä, koska sopivia lannoituskohteita nähtiin olevan vain 140 000 hehtaaria. Tämä on n. 0,7 prosenttia Suomen metsämaasta. Itse olen viime vuosina lannoittanut n. 50% metsäalastani.
Tutustuin raporttiin ja siellä kyllä nähtiin, että 60% metsäalasta olisi lannoituskelpoisia mutta pienen luvun aiheuttaa oletus, että lannoitus tehdään vain kerran kiertoajassa ja toiminta hajautetaan tasaisesti tuleville vuosikymmenille eli ymmärtääkseni joissakin kohteissa esim. 75 vuoden päähän.
Jos ”vuosisadan” potentiaalista hyödynnettäisiin lähivuosina merkittävämpi osa ja harrastettaisiin myös jatkolannoituksia, olisi lannoitus selvästi merkittävin hiilensitoja ja tällöin ei tarvitsisi tinkiä edes sijoitetun pääoman tuotosta.
”Taimikonhoito ei lisää puuston kokonaiskasvua, mutta sillä voidaan lisätä tulevia hakkuutuloja ja tukkikertymää.”
En meinannut usko silmiäni, kun luin LUKE:n amatöörimäisiä ja ammattitaidottomia väitteitä vilisevän jutun.
Olen itse nostanut omien metsieni kasvun (1000 ha) kaksinkertaiseksi 45 vuodessa vain metsänhoitoa parantamalla. Aivan sama olisi skaalattavissa valtakunnallisesti.
Uskon niitä kokeneita metsäasiantuntijoita, joiden mielestä jo kaikkien hoitorästien poistaminen nostaisi Suomessa kasvua luokkaa 50 % eli 50 milj. m3.
Hoitamattomiksi hylätyt uudistusmetsät kasvattavat ryteikköä 130-160 m3/ha tasolle, mutta sitten se hyytyy. Sieltä havupuiden nouseminen täystiheiksi valtapuiksi (aarniometsäksi kestää vuosisatoja ja kasvu laahaa pahassa ylitiheydessä ja valon puutteessa.
Reilusti ojitettu ja mätästetty uudistusala kasvaa optimaalisesti hoidettuna 10 (ko) – 15 v (ku) EH kuntoon esim. 1200 kpl/ha rotutaimilla istutettuna. Etupainotteiset taimikonhoidot ja väljennykset kirittävät jalostetut valtapuut täysilatvaisina huimaan kasvuun verrattuna pioneeripuiden muodostamaan luontaiseen ryteikköön märällä tasamaalla, jossa maannoskaan ei ole päässyt uusiutumaan valon ja lehtipuukierron/- karikkeen ansiosta.
Pahin metsien kasvun hyydyttäjä on nousevat pohjavedet ojitusten ja vanhojen ojitusten rappeutuessa. Soilla oikea puuta tuottava ojitustiheys olisi 20 m ojaväli, ei entinen 30-40 m, jollaisia lähes kaikki suo-ojitukset ovat.
Saisimme paljon lisäkasvua soilla, jos kaikki voimalaitostuhka olisi lain mukaan levitettävä hoidetuille soille ja saisimme boorilannoitukset kaikille ennen maataloustuonannossa (kaskeamisesta alkaen) olleille alueille, joissa useimmiten boorin puutos on piilevä (4-16 PPM).
Jos Suomessa ymmärrettäisiin tehdä tiukka metsälaki, jossa on topakat ”piiskat” laiminlyöjille ja houkuttelevat ”porkkanat” hyvin metsiään hoitaville, varmasti alkaisi nopeasti tapahtua eli kasvut kiihtyä.
Voi olla, että peli on jo menetetty, kun osaamattomat ja uskomuksiin narutetut metsänomistajat uskovat henkisesti laajaperäistäviä muotiasioita saarnaavia laiskanpulskeita kaupunkilaismetsäjohtajia ja virkamiehiä, eikä poliittista tahtoa metsien kasvun aktivoimiseksi ole.