Ladataan...
Riikilä | Lannoitus kannattaa – mutta tietääkö kukaan, kuinka hyvin?
Tilaajille
Metsänhoito
Hyvät kommentit Mikko.
Itsekin kyllä lannoitan, varsinkin männiköitä VT ja MT-mailla. Olisi tietysti mukavaa et saisi tuoretta tutkimustietoa aiheesta, mutta olen itse huomannut että kyllä se varttuneelle metsälle annettava lannoitus näkyy, esim. 24 lannoitin yhden MT-kuvion männikön ja tänä talvena huomasi hyvin latvoista että ovat tuuheutuneet selkeästi. Toivottavasti myös paksuuskasvu on kasvanut samalla.
Hyvä kolumni Mikolla. Mikä on lannoituksen tuoma lisä muihin kasvua lisääviin nähden? Omatoimilannoittaja voi kyllä seurata vaikutusta omassa metsässään koepuista: mittaa tiettyjen (vaikka kuitunauhalla merkittyjen) puiden ympärysmittoja peräkkäisinä vuosina lannoitetulta ja lannoittamattomalta kohdalta muutoin samanlaisesta metsästä. Tai kairaa lastun ja mittaa viimeisten vuosien lustot.
Erittäin hyvä ja ajankohtainen kolumni! Taitaa toisiaan kasvumallien lannoitusvaikutusten kasvureaktioiden mittaukset kivennäismaiden osalta perustua viime vuosituhannen tutkimuksiin ja turvemaiden osalta tämän vuosituhannen alun mittauksiin. Ja kuten Mikko kirjoittaa moni asia on tuon jälkeen muuttunut.
Vähän karumman laidan kuusikko elpyi kyllä typpilannoituksen jälkeen selvästi.
Sitä ihmettelen, että miten urealannoitus oikeasti toimii. Aiemmin taisi haihtua taivaalle. Nyt lannoiterakeet pinnoitetaan jollain aineella, jonka pitäisi estää tuo haihtuminen ja toinen konsti on lannoittaa elokuussa. Insinööri ei kyllä usko tuollaista viritelmää. Siinä on liikaa liikkuvia osia.
Boorilannoitus on tietysti eri asia. Sen vaikutus on hammastyttävä.
Mitähän julkisen puolen rahoittamat instituutiot tutkivat kun tämäkin alue on kokonaan vanhan tiedon varassa? Luulisi nyt että edes joku muukin kuin metsänomistaja olisi aiheesta kiinnostunut? Hiilinielujen vahvistaminen olisi varmaan vihervasemmistonkin agendalla korkealla? Aina vaan kuulee kuinka suomessa ollaan metsänhoidossa maailman kärkeä mutta heti kun tonkii vähänkin pintaa syvemmälle , niin ei tasokasta tutkimusta löydy tai se onkin vuosikymmenien takaa. Vaikka jatkuvan kasvatuksen tuottavuus verrattuna jaksolliseen, siitäkään ei ole mitään luotettavaa tutkimustietoa, vaan kaikki perustuu vain oletuksiin ja arvauksiin. Missä on tasokas ja tämänpäivän haasteisiin perustuva laadukas tieteellinen tutkimus?
Omassa metsässä on sellaset kokemukset että soille levitetty rakeinen tuhka lisäsi paksuuskasvua huomattavasti jopa yli kaksinkertaiseksi. Mustikkatyypin 60 vuotisessa männikössä kasvu ei juuri lisääntynyt, mutta ei myöskään taantunut 10 vuoteen lannoituksen jälkeen. Sen sijaan mustikkatyypin kuusikossa kasvu kyllä lisääntyi noin 50%
Onko kukaan lannoittanut kuusikoita? Itse olen ajatellut ettei niitä kannata lannoittaa, mutta on ruvennut mietityttmään et pitäisikö MT-kuusikoita lannoittaa? Itsellä on yksi kolme hehtaarin mt kuvio joka tulee päätehakattavaksi 2035 paikkeilla, et pitäiskö vielä lannoittaa? Viimeisin harvennus oli 2022, ja nyt pystyssä noin 320 mottia hehtaarilla.
Hyvä ja aiheellinen asian esille nosto. Mielestäni yksi hieman arveluttava asia on kun lannoitusneuvontaa harrastavat pääosin lantaa myyvät organisaatiot euron kiilto silmissä. Tiedän että tässä kuviossa myynti on tärkein ei niinkään se parhain lannnoitusajankohta, huomioden puuston kehitysvaihe, laatu, vuodenaika ja aika edellisestä harvennuksesta. Optimointi unohtuu, myynti on tärkeämpää.
Tuhkalannoitukseen uskon ,mutta turvemaita on monenlaatuisia joten vaikutus vaihtelee. Tuhkalannoituksen kannattavuudessa on merkittävä merkitys metkatuella.
Joka väittää lannoituskoealoja tylsiksi ei varmaankaan ole käynyt Muhoksella, Metsäntutkimuslaitoksen turvemaan tuhkalannoituskoealoilla.
Kyllä säväytti jo -90 luvulla ja sai innostumaan asiaan.
Silloin edullisesti saatavana ollut Savon Sellun biolitteellä höystetty tuhka oli paras metsänhoitoon tekemäni sijoitus
Muistan aikoinaan kun meille esiteltiin Kemiran metsänlannoituskohdetta Kemiran edustajan toimesta. Laskelmat olivat tehty hyvin. Oli kaksi koealaa, lähekkäin. En ole varma olivatko vierekkäin, saattaa olla. Molemmat tasaisen tiheät ja ihan samanlaiset. En muista kasvunlisäyksiä kuutioissa mutta kasvut esiteltiin kyllä kuutioittain ja graaffisesti, molemmista koealoista, kasvu ennen lannoitusta ja kasvu lannoituksen jälkeen, ja molemmista koealoista. Sitten osallistujista joku kysyi, ainahan näissä tilaisuuksissa on se joku tekee sen kysymyksen jota ei olisi tarvis esittää ja nyt se kuului näin: ”miksi tuo kasvu on parantunut myös tuolla viereisellä kuviolla ”… Siinähän sitä pohdittiin.
Pitänee tämä se tarpeeton kysymys tämän jutun osalta esittää Riikilälle suoraan eikä epäsuorasti.
Suometsien tuhkalannoituksesta on sentään dataa. Mutta boori? En ole nähnyt edes lannoitevalmistajan sivuilla mitään. Kasvusta, laadusta tai vaikutusajasta.
Boorista tutkimustietoa ? Löytyy, musta tämä oli hyvä: BOORILANNOITUKSEN PITKÄAIKAISVAIKUTUS KUUSEN KAS-
VUUN KIVENNÄISMAALLA / Arttu Vartiainen.