Hirvijahtia pidennettiin tammikuulle taimikkotuhojen ehkäisemiseksi – miten kävi?

Hirven metsästyskautta pidennettiin seitsemän vuotta sitten tammikuulle. Tavoitteena oli, että lisäaika estää metsä- ja liikennevahinkojen syntyä. Tammikuun alkuviikoilla hirviä voidaan kaataa esimerkiksi suurimmassa tuhoriskissä olevilta taimikkoalueilta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Luonnonvaratieto-sivuston mukaan hirvipyssyt ovatkin paukkuneet myös alkuvuodesta, tosin eivät järin runsaasti. Tammikuussa kaadettujen hirvien osuus on ollut viime vuosina 1–2 prosenttia koko metsästyskauden saaliista.

Männyntaimet ovat talvella hirvien pääruokaa, joten jokainen keskitalvella kaadettu hirvi on yksi hirvi vähemmän taimikkojen kimpussa.

”Vuodenvaihteen jälkeen koko maassa on tavattu kaataa noin 600­–700 hirveä. Tammikuun jahti on ehdottomasti hyvä lisä työkalupakkiin. Toki toivoisi, että tammikuun jahtia hyödynnettäisiin vielä enemmän”, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö ja riistavastaava Timo Leskinen.

Metsästäjien tammikuun aktiivisuudessa suuria eroja

Metsästyskauden jatkamista tammikuulle voidaan perustella sillä, että hirvien aiheuttamat talviset taimituhot tapahtuvat Luonnonvarakeskuksen mukaan usein alueilla, joilla ei vielä metsästyskauden aikaan ole välttämättä kovin paljon hirviä.

Tammikuun hirvenmetsästyksessä pulmana tuntuvat olevan – kuten hirvikannan säätelyssä yleensä – alueelliset erot. Esimerkiksi Uudellamaalla kaadettiin Luonnonvaratieto-sivuston mukaan tämän vuoden tammikuussa 81 hirveä, Kainuussa vain yhdeksän.

Kokonaishirvisaaliiseen nähden tammikuun kaatojen osuus on ollut Uudenmaan lisäksi suurinta Pohjois-Hämeen riistakeskuksen alueella. Lukumäärällä mitaten tammikuussa on ammuttu runsaasti hirviä myös Lapissa ja Satakunnassa. Lapissa tämän vuoden tammikuun saalis oli 140 hirveä, Satakunnassa 76 hirveä.

Tammikuun jahdeissa alle kahdenkymmenen kaadon on jääty Kainuun ohella toistuvasti Pohjanmaan rannikkoseudulla ja Pohjois-Karjalassa.

Kuusen kuoren kaluaminen yleistynyt

Metsänomistajan kannalta paras hetki oman metsän hirvituhojen kartoittamiseen on keväällä. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2024 metsätuhoraportti muistuttaa, että taimikkotuhojen lisäksi katse kannattaa suunnata myös varttuneiden kuusten runkoihin.

Kuoren kaluaminen kuusten rungoista on lisääntynyt tuhokorvausten perusteella etenkin Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Tukkikokoisten kuusten kaluamisesta aiheutuu metsänomistajalle tuntuvat vahingot.

Vuonna 2024 varttuneiden puustojen tuho-osuus oli esimerkiksi Pohjois-Savossa 28 prosenttia korvauspinta-alasta, mutta peräti 52 prosenttia korvauseuroista.

”Nämä varttuneiden kuusikoiden kuorivauriot ovat huolestuttava ilmiö, koska se kertoo paremman talviravinnon (mäntyvaltaiset taimikot) vähyydestä suhteessa hirvien määrään alueella. Ilmiö on jatkunut jo useita vuosia”, Luken vuoden 2024 metsätuhoraportissa kerrotaan.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.