Ladataan...
Hirvistä koituu järkyttävä hintalappu, vuotuiset haitat liki 200 miljoonaa euroa
Sorkka-hankkeen luvut paljastavat hirvieläintuhojen 140 miljoonan laskun yhteiskunnalle. Päälle tulevat 55 miljoonan euron tappiot metsänomistajille.
Tilaajille
Huonoa uutisointia. Tuholaskelmasta puuttuu kuluttajan ylijäämä eli arvo, jonka metsästäjät ovat valmiit maksamaan hirvenmetsästyspäivistä, yhteensä 260 t€ vuodessa, mikä käy ilmi Sorkka-hankkeen seminaaritallenteesta Jouko Lehtoviidan esityksestä.
Kun tämä otetaan huomioon, kääntyy hirven arvo vahinkoihin nähden tuplaten positiiviseksi. Maanomistajat sietävät hirvituhoja hyvin, koska ymmärtävät, että Suomi on asutettu hirven ja metsäpeuran perässä; hirvellä on hirveän iso merkitys suomalaisille niin historiassa kuin tulevaisuudessakin. Isoin vastustaja hirvelle on halpaa kuusikuitua janoava sellumafia.
Hirvituhojen ja ylisuurten hirvi- ja peurakantojen aiheuttamat vahingot tulee korvata täysimääräisesti metsänomistajille ja ilman nykyisenkaltaista tsaarillista byrokratiaa.
Jos valtio kasvattaa karjaansa yksityismetsien taimikoilla, korvausperuste on selkeä ja riidaton.
Yhtään faktoihin perustuvaa syytä Suomen nykyisille ylitiheille hirvi- ja peurakannoille ei ole esitetty.
Herrasisäpiirin on saatava metsästyspeijaisissaan mahdollisimman helpolla lihat pakastimiinsa. Siinä ainoa syy nykyisiin järjettömän suuriin tuholaiskantoihin.
Kalliiksi tulee myös autoilijoille maksaa sorkkaeläinten tiellejuoksuista aiheutuvia alati nousevia vakuutusmaksuja. Moni saa noissa kolareissa pysyvät vammat, joku kuoleekin.
Mutta herrojen helpoksi tehty metsästysleikki näyttää sen kuin jatkuvan.
Ehkä uudella hallituksella on tässäkin asiassa tervehdyttävä vaikutus? Heitän pallon sorkkatuholaiskantojen kohtuullistamisesta sille.
Ja ne riistan nykyiset lentolaskennat – lentäkääpä siellä missä hirvet majailevat oikeasti. Harvemmin ne syövät taimikoitamme suurten järvien selkävesillä!
Itse pidän uskottavampa laskelmaa, että kaikki hirvieläimet yhdessä laskevat n. 5 milj. tonnin kasvupiste ja kerkkäsyönneillään puuston arvokasvua n. 20 %.
Näin lasku metsätaloudelle olisi n. 800 milj. €.
Mielestäni tämä voi olla jopa alakanttiin eikä ole ollenkaan liioittelua, kun otetaan huomioon vielä puujajivääristymä ja maiden kasvunkuntojen huonontuminen (jatkuvasti hapanta havupuukariketta) hirvieläinten takia.