Ullavalaiselle Alpo Jylhälle vastan tekemisen salat iskostuivat mieleen jo nuorena.

”Isä oli taitava sitomaan vastan ja risuluudan. Häneltä minäkin oppini sain. Taidolle oli käyttöä jopa armeijassa, jossa tein isolle porukalle saunavastoja.”

Jylhän mukaan paras saunavasta syntyy rauduskoivusta, mutta Keski-Pohjanmaalla rauduskoivuja ei joka paikassa kasva.

”Siksi käytän useammin hieskoivua. Siitä tehty vasta on hieman rauduskoivuvastaa pehmeämpi.”

Sitominen vaatii kokemusta

Jylhä kokoaa saunavastaan noin puolen metrin mittaisia oksia tiiviiksi kimpuksi sen verran, että vastaan syntyy kouraan hyvin istuva kädensija. Vaativin työvaihe on vastan sitominen siten, että se kestää kovempaakin löylyttelyä.

”Side syntyy reilun metrin mittaisesta ohuesta koivuvitsasta. Se karsitaan varovasti ja kuori rapsutetaan puukolla kevyesti oksan päältä pois. Sen jälkeen vitsasta kierretään sen toista päätä jalan alla pitäen joustava side vastaan.”

Hauduta ennen saunomista

Kun vasta on sidottu kädensijan kohdalta vitsan avulla napakaksi nipuksi, voidaan vitsan loppupäästä pyöräyttää vastalle soma ripustuslenkki. Lopuksi kädensijasta siistitään ylipitkät oksat puukon kanssa.

”Hyvä vasta kestää useamman saunomiskerran. Ennen saunomista vastaa kannattaa hauduttaa hetki lämpimässä vedessä. Koivu tuo juhannussaunaan uskomattoman hyvän tuoksun.”

Julkaistu Metsälehdessä 12/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.