Kun puhutaan kuitu- ja tukkipuun korjuusta, on melko helppo muodostaa käsitys, millaisella kalustolla puut tänä päivänä korjataan metsästä tien varteen. Jos sen sijaan puuta korjataan nuorista metsistä energiakäyttöön, kasvaa korjuuseen käytettyjen koneiden ja kourien joukko moninkertaiseksi.

”Energiapuun kysyntä on vaihdellut voimakkaasti, mikä on osaltaan vaikuttanut yrittäjien intoon investoida kalustoon. Siksi myös korjuumenetelmät ja kalusto vaihtelevat paljon”, arvioi energiapuuhun erikoistunut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Juha Laitila.

Saman on havainnut energiapuukouria valmistavan Moisio Forest Oy:n toimitusjohtaja Petrus Moisio.

”Asiakkaat hakevat hyvin yksilöllisiä ratkaisuja käytössään olevan konekaluston perusteella. Yhtä patenttiratkaisua ei ole.”

Moision mukaan energiapuun korjuu on kymmenen viime vuoden aikana kuitenkin ammattimaistunut huomattavasti.

”Sitä mukaa, kun energiapuuta käyttäviä lämpölaitoksia on tullut lisää, myös yhä isompi joukko yrittäjiä on erikoistunut energiapuun korjaamiseen. Voisi sanoa, että alalle on rakentunut vakaa pohja.”

Myös metsänomistajat korjaavat huomattavan määrän energiapuuta esimerkiksi maatilan omaan käyttöön. Tällöin kaluston soveltuvuus myös muihin töihin korostuu.

Korjuuta yhä järeämmistä metsistä

Nuorista metsistä korjattua runkopuuta käytettiin Suomessa viime vuonna noin 5,8 miljoonaa kuutiometriä, selviää Luken tilastoista.

2000-luvun alussa energiapuuta pyrittiin korjaamaan pääsääntöisesti kokopuuna ilman karsimista. Nyt suuntaus on muuttunut, ja valtaosa pienpuusta korjataan karsittuna rankana. Syitä tähän on monta.

”Karsittua rankapuuta voidaan tehdä samalla kalustolla kuin ainespuuta, sitä voidaan kuljettaa puutavara-autoilla, se säilyy varastoituna paremmin, sen haketus on tehokasta ja siitä saadaan tasalaatuisempaa haketta”, Laitila listaa.

Rankapuuta voidaan lisäksi korjata karuimmiltakin kasvupaikoilta ilman pelkoa liian suurista ravinnetappioista, sillä oksat jäävät metsään.

Merkittävin syy karsitun rangan suosiolle on Laitilan mukaan kuitenkin se, että kysynnän kasvaessa energiapuuta korjataan yhä järeämmistä metsistä.

”Tehokkuus, toimitusvarmuus ja suoraviivaisuus puoltavat rankamenetelmää, mutta perimmäisin syy on, että energiapuun korjuukohteet ovat järeytyneet korjuumäärien kasvaessa.”

Rankapuuta korjataankin isossa osassa maata hyvin samantyyppisiltä ensiharvennusleimikoilta kuin kuitupuuta, sillä pieniläpimittaiset ”perinteiset” energiapuukohteet eivät yksin riitä varmistamaan energiapuun saatavuutta.

Karsittuna rankana hehtaarikertymä on hieman suurempi kuin kuitupuuna, sillä ranka otetaan talteen jopa 2–3 sentin latvaläpimittaan saakka. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset käyttävät vertailulaskelmissaan rankapuulle yleisesti noin 10–15 prosenttia suurempaa kertymää kuin kuitupuulle.

Rungon koko sanelee kannattavuuden

Energiapuun korjuun ikuinen haaste on, kuinka saada korjattua suuri määrä pieniä puita taloudellisesti kannattavasti.

”Puun koko on kaiken a ja o, sillä tuottavuus ja puun koko kulkevat aina käsi kädessä”, Laitila painottaa.

Rungon koko sanelee pitkälti myös sen, milloin korjuu rankapuuna on kokopuuta edullisempi vaihtoehto. Vedenjakana voidaan pitää noin 50 litran runkokokoa. Sitä isompi puusto kannattaa karsia ja pienempi korjata kokopuuna.

”Rinnankorkeusläpimittana se tarkoittaa noin 8–10 sentin läpimittaa”, Laitila sanoo.

Karsitun rangan tekemiseen tehokkain yhdistelmä on yleensä hakkuukone, joka on varustettu syöttävällä ja runkojen joukkokäsittelyyn pystyvällä kouralla.

”Syöttävän kouran suosio nostaa selvästi päätään energiapuun korjuussa. Normaali hakkuukonekoura voidaan varustaa myös erillisellä keräilypihdillä, joka mahdollistaa joukkokäsittelyn”, Moisio kertoo.

Joukkokäsittelymahdollisuus lisää rankapuun korjuun tuottavuutta Laitilan mukaan 10–20 prosenttia.

”Energiapuuhakkuussa joukkokäsittelyn hyöty korostuu, kun puulajipuhtaudesta ei tarvitse välittää, vaan kaikki puulajit voidaan korjata samaan kasaan.”

Ennakkoraivaus vaatii silmää

Jotta korjattava energiapuu olisi riittävän järeää ja korjuujälki siistiä, on myös energiapuukohteilta käytännössä usein ennakkoraivattava pienin puu muutaman sentin kantoläpimittaan saakka pois. Energiapuuleimikon ennakkoraivaus vaatii tekijältään silmää, sillä kuitupuukokoa pienempääkin rankapuuta kannattaa jättää pystyyn.

”Giljotiinikatkaisulla varustetuilla kourilla voidaan kyllä korjata pientäkin risua, mutta työ on hidasta ja kallista. Mitä pienempi korjattavan rungon keskikoko on, sitä paremmaksi vaihtoehdoksi korjuu kokopuuna nousee”, Laitila huomauttaa.

Tämä siksi, että pienillä puilla oksien suhteellinen osuus kokonaistilavuudesta on selvästi suurempi kuin kokoluokkaa järeämmillä puilla.

Suomen metsäkeskuksen energiapuun korjuukohteille viime vuonna tekemien korjuujälkitarkastusten mukaan energiapuukohteilta ei löydy merkittäviä puusto- tai maastovaurioita. Sen sijaan niillä toistuu sama ongelma kuin ensiharvennuksillakin: puusto harvennetaan liian voimakkaasti. Yli puolet viime vuonna tarkastetuista kohteista oli harvennettu liian harvoiksi.

Risupeto tuo tehoa energiapuun korjuuseen

Energiapuun korjuussa ei ole nähty kahden vuosikymmenen aikana mitään täysin käänteentekevää hakkuulaiteinnovaatiota. Reformet Oy:n valmistama jatkuvatoiminen Risupeto-korjuulaite on pitkästä aikaa askel kohti uutta tapaa korjata pieniläpimittaista puuta.

Kaivinkoneeseen liitettävässä Risupedossa sekä puiden katkaisu että keruu tapahtuu jatkuvatoimisesti, mikä joukkokäsittelyn ohella tehostaa työn tuottavuutta. Jatkuvatoimisuuden ansiosta korjuukohteita ei tarvitse ennakkoraivata ja alikasvos voidaan korjata hyötykäyttöön.

”Risupeto tuo kauan kaivattua toivoa tukkoon kasvaneiden nuorten metsien kannattavaan energiapuukorjuuseen kokopuumenetelmällä. Tutkimuksissa Risupeto on osoittautunut toimivaksi ja tuottavuudeltaan paremmaksi kuin yksikään aiemmin Suomessa tai lähialueilla vastaavissa olosuhteissa tutkittu energiapuun korjuulaite”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Laitila.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.