Keinot vähissä lunta vastaan

Alttiimpia lumituhoille ovat hiljan harvennetut metsät.

Mänty on puulajeistamme herkin lumituhoille. Latvuksiin kertyvä lumikuorma saa puut katkeamaan keskeltä. (Kuvaaja: Hannu Huttu)
Mänty on puulajeistamme herkin lumituhoille. Latvuksiin kertyvä lumikuorma saa puut katkeamaan keskeltä. (Kuvaaja: Hannu Huttu)

Puiden latvuksiin kerääntynyt lumi on aiheuttanut Itä-Suomessa viime viikkoina mittavia tuhoja. Lumi aiheuttaa vaara-alueilla lähes joka vuosi jonkinlaisia tuhoja, mutta tänä vuonna tuhoja on myös alavammilla mailla, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen.

”Taustalla on poikkeuksellinen sää. Puiden oksissa on nyt paljon märkää lunta. Lumen tippuminen puista vaatisi sään lauhtumisen ja hieman tuulta”, Heikkinen sanoo.

Puulajeista herkin lumituhoille on mänty. Lumituhoja esiintyy kuusellakin, mutta kaikkiaan se kestää lumikuormaa paremmin kuin mänty.

”Kuusen latvuksen muoto on sellainen, että lumi jakaantuu tasaisemmin rungon koko pituudelle. Männyllä lumi tarttuu latvukseen ja saa rungon katkeamaan keskivaiheilta”, Heikkinen sanoo.

Koivujen latvuksiin lunta ei keräänny yhtä herkästi kuin havupuiden latvuksiin. Koivut eivät myöskään yleensä katkea lumen alla, vaan taipuvat. Sähkölinjojen läheisyydessä eniten haittaa onkin Heikkisen mukaan juuri koivuista.

Pienet koivut voivat lumen sulettua nousta takaisin pystyyn, mutta isommat puut saattavat myös napsahtaa lumen painosta poikki.

Korjuu ammattilaisille

Keinot lumituhojen ehkäisemiseksi ovat Heikkisen mukaan vähissä. Alttiimpia lumituhoille ovat juuri harvennetut metsiköt, mutta toisaalta hyvin hoidetut ja ajallaan harvennetut metsiköt kestävät lumikuormaa parhaiten.

”Lumituhojen kannalta pahin aika on juuri ensiharvennuksen jälkeen. Muutaman vuoden kuluttua puut ovat kuitenkin entistä vahvempia.”

Paras keino suojautua lumituhojen aiheuttamilta taloudellisilta vahingoilta on Heikkisen mukaan metsän vakuuttaminen.

Lumituhot aiheuttavat Heikkisen mukaan harvoin täydellistä tuhoa. Yleensä puita katkeilee sieltä täältä, joten metsät yleensä elpyvät, vaikka saattavatkin jäädä hieman harvoiksi.

Yksittäisiä lumen katkomia puita ei tarvitse hakea metsistä, ne voi jättää lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Jos katkenneiden puiden määrä ylittää metsätuholaissa asetetut rajat, pitää puut hyönteistuhojen torjumiseksi hakea pois metsästä viimeistään seuraavana kesänä. Vahingoittuneita mäntyjä saa olla metsässä korkeintaan 20 kuutiometriä hehtaarilla, vahingoittuneita kuusia korkeintaan kymmenen kuutiometriä hehtaarilla.

Lumen katkomien puiden kaato tulee Heikkisen mukaan jättää ammattilaisille. Lumen maahan kaatamat ja osittain katkenneet puut voivat olla hengenvaarallisia.

 

Lumissa on eroja

Itä-Suomen lumituhojen yhteydessä on puhuttu tykkylumesta. Tuhot eivät kuitenkaan johdu tykkylumesta, sanoo Suomen metsäkeskuksen Eljas Heikkinen.

Tykkylumi on hitaasti kosteasta ilmasta tiivistyneen huurteen ja lumen muodostamaa lumitaakkaa puissa. Tykkyä kerääntyy yleensä korkeilla vaara-alueilla. Itä-Suomen lumituhot johtuvat nopeasti sataneen rännän, lumen ja alijäähtyneen veden aiheuttamasta raskaasta lumikuormasta.

Julkaistu Metsälehdessä 23/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat