Koneurakointi Järvisen kahteen aurauskalustolla varustettuun traktoriin on kertynyt tänä talvena työtunteja yhteensä jo reippaasti yli 200. Jyväskylän Nyrölässä toimivan yrityksen perustaja Matti Järvinen lähtee liikkeelle ripeästi aina kun puhelin soi.

”Auraustilaukset tulevat meille metsäkoneurakoitsijoilta, puutavara-autoilijoilta tai metsäyhtiöiden edustajilta. Usein puunkorjuu on jo silloin käynnissä, kuten tälläkin kohteella”, 70-vuo¿tias Järvinen kertoo levittäessään John Deerellä kääntöpaikan penkkoja UPM:n puutavara-autoa varten.

Tänä talvena lunta on saatu reilusti keskisessäkin Suomessa.

”Haasteena on ollut nollan kahta puolen sahaava lämpötila, joka aiheuttaa liukkautta. Tämän vuoksi meillä on sekä alueaurassa että puskulevyssä verkkoterät, jotka karhentavat tien pinnan. Tästä olemme saaneet puutavara-autoilijoilta kiitosta.”

Kokonaisvaltaista palvelua

Metsäautoteiden aurausurakointi on nopeasti ammattimaistunut takavuosista, jolloin metsänomistajat usein pitivät itse teitä auki kevyellä maatalouskalustolla. Järvisen mukaan konekaluston on oltava järeää, jotta polanteen pystyy poistamaan tiestä maata myöten kaikissa olosuhteissa.

”Käytännössä traktorissa on oltava massaa yli kymmenen tonnia, ja renkaiden on oltava laadukasta kumiseosta pidon varmistamiseksi.”

Asiakkaat odottavat aurausurakoitsijalta laadukasta ja yhä kokonaisvaltaisempaa palvelua.

”Esimerkiksi tälle kohteelle teimme isomman kääntöpaikan kaivurilla ja toimme hiekkaa kantavuuden parantamiseksi. Yleinen ongelma on, että kääntöpaikat on mitoitettu vain puutavara-auton nuppia varten”, Järvinen kuvailee.

Tien ylle kaareutuvat puut riesana

Huonokuntoiset ja ahtaat metsäauto- ja mökkitiet aiheuttavat päänvaivaa myös auraajalle. Pusikoituneet pientareet ja tien ylle lumen painosta kaartuneet puut tekevät auraamisesta joskus lähes mahdotonta. Järvinen kannustaakin metsänomistajia huolehtimaan teiden kunnosta säännöllisesti.

”Minimissään tie pitää lanata kerran kesässä. Pientareiden pusikot kannattaa niittää joka toinen kesä.”

Julkaistu Metsälehdessä 1/2018

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.