Kemera on yleensä laadukasta

Taimikoiden ja nuorten metsien hoito sujuu vähin virhein. Kahdeksasosa työkohteista ei täyttänyt kemeran ehtoja.

Nuoren metsän harvennuksella puuston keskiläpimitta on usein korkeampi kuin rahoitusehdoissa sallitaan. Kuvan harvennusta ei ole todettu virheelliseksi. (Kuvaaja: Mikko Riikilä)
Nuoren metsän harvennuksella puuston keskiläpimitta on usein korkeampi kuin rahoitusehdoissa sallitaan. Kuvan harvennusta ei ole todettu virheelliseksi. (Kuvaaja: Mikko Riikilä)

Suomen metsäkeskus tarkastaa satunnaisella otannalla valittuja nuorten metsien ja taimikoiden varhaishoidon työmaita, joille on haettu valtion kemeratukea. Vuosina 2015–2017 tarkastusmittauksia tehtiin yhteensä 3 180 hehtaarilla, joista kaksi kolmasosaa oli nuoren metsän hoitokohteita. Työmaiden keskimääräinen koko oli reilu viisi hehtaaria.

Metsänomistajat voivat hakea kemerarahoitusta itse ja tehdä toteutusilmoituksen Metsäkeskukselle, kun työ on tehty. Pääosan hakemuksista tekevät metsäpalvelun tarjoajat.

Nuoren metsän hoitokohteista 17 prosenttia todettiin niin virheellisiksi, ettei niille voitu ehtojen mukaisesti maksaa kemeratukea.

Yleisin virhe nuoren metsän hoitokohteilla oli liian vähäinen poistuma, eli poistettavia puita kaadettiin hehtaarilta liian vähän. Lähes yhtä usein puuston keskiläpimitta oli liian korkea. Taimikoihin oli yleisesti jätetty puita liian taajaan.

Tukea tekemättömälle varhaishoidolle

”Monet metsänomistajat harventavat taimikoitaan varoen, mikä selittää osan näistä tapauksista. Ammattilaisten jäljiltä liian taajaksi jätetty taimikko tai nuori metsä on huonoa asiakaspalvelua”, Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen toteaa.

Tarkastetuista varhaishoitokohteista virheellisesti toteutetuiksi todettiin vajaat kuusi prosenttia. Yleisin virhe oli liian vähäinen poistuma. Toinen lähes yhtä yleinen virhe oli kokonaan tekemättä jäänyt työ.

”Kun toteutusilmoituksen tekee ammattimainen toimija, on tekemättömän työn tehdyksi ilmoittamista vaikea ymmärtää”, Niskanen miettii.

Alueelliset erot töiden laadussa ovat melkoisia. Keskimääräistä enemmän sekundaa tehtiin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.

Vähimmin virhein suoriuduttiin Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä.

Virheitä tuhansilla hehtaareilla

Tarkastuksen kohteena olleen ajanjakson 2015–2017 aikana toteutettiin yhteensä 64 000 kemerahanketta.

Virheellisesti toteutetuksi todettiin noin 13 prosenttia tarkastetusta alasta. Kemeralain mukaisia töitä tehtiin 2015–2017 kaikkiaan 327 000 hehtaaria, joten rahoitusehtoja täyttämättömiä kohteita lienee kaikkiaan reilut 40 000 hehtaaria.

Kokonaan tekemättä on jäänyt pari prosenttia tehdyiksi ilmoitetuista kohteista, siis noin 6 500 hehtaaria. Määrää voi pitää kohtuullisena.

Nuoren metsän hoitokohteille maksetaan kemeratukea, kun työmaan koko on vähintään kaksi hehtaaria ja hoidetun taimikon pituus yli kolme metriä. Tukeen oikeutetuilla ensiharvennuksilla puuston keskiläpimitta saa enintään 16 senttiä.

Taimikon varhaishoitoa tuetaan, kun taimikon ala on vähintään hehtaari ja keskipituus hoidon jälkeen 0,7–3,0 metriä. Taimia saa jäädä hehtaarille enintään 5 000 tainta hehtaarilla.

Metsäkeskuksen mukaan tarkastusmittausten perusteella ei pysty luotettavasti vertailemaan metsäorganisaatioiden työn laatua kemerakohteilla.

Julkaistu Metsälehdessä 7/2018

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito