Kevät kutsuu taimikkoon

Myyrien tai rousteen aiheuttamien tuhojen riski on kuluneen talven jäljiltä pieni, mutta esimerkiksi hirvieläinten osalta tilanne voi olla toinen.

Täydennysistutuksen tarve selviää tekemällä taimikkoon ympyräkoealoja. Sitä varten tarvitaan neljän metrin mittainen keppi. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Täydennysistutuksen tarve selviää tekemällä taimikkoon ympyräkoealoja. Sitä varten tarvitaan neljän metrin mittainen keppi. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Kun lumipeite on sulanut, on aika käydä tarkastamassa taimikoiden kunto.

”Havupuuntaimikoihin kannattaa suunnata ennen kuin heinät ja muu kasvillisuus alkavat vihertää. Taimet näkyvät silloin parhaiten”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Timo Saksa.

Taimikoissa tuhojaan tekevät talvisin muun muassa myyrät, rouste, ahava ja hirvieläimet. Tuhojen määrä voi vaihdella taimikon eri osissa, joten taimikossa kannattaa tehdä laajempi kierros.

Myyrätuho vaatii seurantaa

Myyrätuhoista valtaosa on peltomyyrän aiheuttamia. Peltomyyrä syö taimien kuorta lumipeitteen suojissa. Sille kelpaavat niin kuusen-, männyn- kuin koivuntaimetkin. Jos syöntijälki ulottuu rungon ympäri, taimi kuolee.

Metsämyyrä aiheuttaa tuhoja kuusen- ja männyntaimikoissa. Se syö varsinkin taimien silmuja mutta myös kuorta.

Jos myyrät ovat talven aikana tehneet taimikossa tuhojaan, kannattaa taimien kunto Saksan mukaan käydä tarkastamassa vielä seuraavana kesänä. Vasta silloin näkee, miten suuri osa taimista on selvinnyt.

Taimet ovat Saksan mukaan alttiita myyrätuhoille kolmisen vuotta istutuksen jälkeen, mutta tänä keväänä tuhoja tuskin on kovin monessa taimikossa.

”Myyräkannat ovat olleet hieman nousussa Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla, mutta muualla myyrätuhojen riski on pieni.”

Lumi suojaa rousteelta

Rouste eli pintarouta aiheuttaa tuhoja vastaistutetuissa taimikoissa. Roustetta muodostuu, jos maa on lumeton ja lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Maanpinnan sulaminen ja jäätyminen voi silloin nostaa taimia ylös maasta.

Rousteen nostamat taimet voi keväällä työntää takaisin maahan, kunhan sen tekee ennen kuin taimet aloittavat kasvunsa.

”Taimet on saatava takaisin maahan viimeistään alkukesästä. Jos ne ovat nousseet kovin ylös, on riskinä, että ne kuivuvat”, Saksa sanoo.

Lumettomana talvena myös pakkanen voi vaurioittaa taimia. Tämän huomaa siitä, että taimien neulaset muuttuvat punertavan ruskeiksi.

Pakkasvaurioiden kaltaista tuhoa aiheuttaa myös kevättalvella esiintyvä ahava. Ahavaa esiintyy, jos auringon säteily saa taimet aloittamaan haihduttamisen jo siinä vaiheessa, kun maa on vielä jäässä.

Pakkanen ja ahava aiheuttavat Saksan mukaan yleensä lähinnä kasvutappioita, mutta pieniä taimia ne voivat jopa tappaa. Tänä talvena lunta on hänen mukaansa kuitenkin ollut niin paljon, että rousteen, pakkasen tai ahavan aiheuttamat tuhot eivät ole todennäköisiä.

Hirven tuntee papanoista

Hirvieläimet aiheuttavat tuhoja varsinkin talvilaidunalueillaan. Syyllistä ei erota syöntijäljen perusteella: sekä hirvi, valkohäntäpeura että metsäkauris katkovat ravinnokseen taimien latvoja ja oksia.

”Sitä, mikä hirvieläin taimikossa on liikkunut, voi keväällä arvioida papanoiden perusteella. Hirvellä on suurimmat papanat, metsäkauriilla pienimmät”, sanoo Luken erikoistutkija Juho Matala.

Jotain voi päätellä myös taimikon perusteella. Valkohäntäpeura ja metsäkauris syövät pääasiassa pieniä taimia, hirvi taas aiheuttaa eniten tuhoja yhdestä kolmeen metrin mittaisissa taimikoissa.

Hirvieläimet aiheuttavat tuhoja tyypillisesti lehtipuun- ja männyntaimikoissa, valkohäntäpeura ja erityisesti metsäkauris myös kuusentaimikoissa. Syönnin seurauksena taimien kasvu taantuu ja niihin tulee runkovikoja.

Hirviä ja metsäkauriita esiintyy koko maassa, valkohäntäpeuraa Etelä- ja Lounais-Suomessa. Hirvi on hirvieläimistä selvästi pahin tuhonaiheuttaja, mutta niin valkohäntäpeura kuin metsäkauriskin voivat paikallisesti aiheuttaa merkittävää tuhoa.

Jos taimikossa on keväällä paljon kuolleita tai vioittuneita taimia, kannattaa selvittää, tarvitaanko täydennysistutusta. Täydennysistutuksen tarve selviää parhaiten, kun tekee taimikkoon muutaman ympyräkoealan. Sitä varten tarvitaan neljän metrin mittainen keppi.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 6/2021

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito