Kiihtyvää kasvua vai kellastuvia koivuja?

Kuluva kesä on tuntunut välillä tukahduttavan kuumalta. Sitä se on ollut myös tilastojen valossa.

(Kuvaaja: Sami Karppinen)

Heinäkuun lopulla tehoisan lämpötilan summakertymä oli Ilmatieteen laitoksen Jokioisten mittauspisteellä 1 007 vuorokausiastetta. Se on 208 vuorokausiastetta enemmän kuin keskimäärin vastaavana ajankohtana vuosina 1981–2010. Vuorokausiaste on tehoisan lämpötilan summan yksikkö.

On ennakoitu, että koko kasvukauden lämpösumma voi Suomessa nousta jopa 1 000 vuorokausiasteella vuosisadan loppuun mennessä. Tällöin lämpösumma olisi Keski-Suomen korkeudella yli 2 000 astepäivää, eli samaa luokkaa kuin Ranskassa nyt. Napapiirillä ilmasto olisi kuin Puolassa tänä päivänä.

Lisääntyvä lämpösumma kiihdyttää tutkitusti puiden kasvua.

”Suhteellisesti eniten kasvu lisääntyy Keski- ja Pohjois-Suomen metsissä, joissa sadanta ja lumipeitteen sulamisen tuoma kosteus mahdollistavat kasvun”, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori Heli Peltola.

Toisaalta sateiden ennakoidaan vähenevän merkittävästi samalla, kun lämpö lisää haihduntaa. Kärsijänä on etenkin kuusi.

”Tänäkin kesänä lämpö yhdistyi tavanomaista vähäisempiin sateisiin, mikä on saanut myös kallioisilla mailla kasvavia koivuja kellastumaan heinäkuussa. Se on ollut yllätys tutkijallekin.”

845

Tämän vuoden heinäkuussa Suomessa oli 845 maastopaloa. Vuosina 2017–19 niitä oli heinäkuussa keskimäärin 521.

20 päivää

Jo lähivuosikymmeninä kasvukausi pidentyy suuressa osassa Suomea kymmenkunta päivää molemmista päistä. Rannikkoalueilla ja pohjoisimmassa Lapissa pidennystä on odotettavissa hiukan enemmän.

14,2 mm

Heinäkuun sademäärä oli suuressa osassa maata tavanomaista pienempi. Paikoin oli harvinaisen vähäsateista, eli yhtä kuivaa on keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Vähiten satoi Kilpisjärvellä, 14,2 millimetriä.

Sisarsukupolvi luvassa

Kirjanpainajien ensimmäinen sukupolvi aikuistuu, kun 700 astevuorokautta täyttyy, ja sisarsukupolvi, kun vuorokausiasteita on 1 150. Helteiden takia sisarsukupolven kehittyminen laajassa osassa Suomea vaikuttaa todennäköiseltä.

Luonto Luonto

Keskustelut