Kilpailu metsähakkeesta kiristyy

Helen ilmoitti aikaistavansa metsähaketta polttavan biolämpölaitoksensa käyttöönottoa.

Helenin Vuosaaren voimalaitosalueelle suunnittelema biolämpölaitos näkyy havainnekuvassa maakaasulaitosten takana. (Kuvaaja: Helen)
Helenin Vuosaaren voimalaitosalueelle suunnittelema biolämpölaitos näkyy havainnekuvassa maakaasulaitosten takana. (Kuvaaja: Helen)

Metsähakkeen kysyntä kasvaa eteläisessä Suomessa. Naantalissa kaukolämpöä on tuotettu metsähakkeella jo pari vuotta, Lahden biovoimalaitos on käyttöönottovaiheessa ja Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen ilmoitti tammikuun lopulla aikaistavansa Vuosaaren biolämpölaitoksen käyttöönottoa vuodella.

Metsähake tarjoaa energiayhtiöille mahdollisuuden päästä eroon kivihiilestä. Esimerkiksi Helenin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Miksi korvaavaksi polttoaineeksi on valikoitunut juuri metsähake?

”Metsähake on luonteva vaihtoehto, kun kyseessä on iso voimalaitos. Esimerkiksi pellettien käyttö tulee selvästi metsähaketta kalliimmaksi, joten ne sopivat paremmin pienempään kokoluokkaan”, sanoo Helenin vastuullisuuden ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Maiju Westergren.

Helen ei korvaa kivihiiltä pelkästään biopolttoaineilla, mutta niitä tarvitaan, jotta lämpöä riittää myös talvipakkasilla. Westergrenin mukaan biopolttoaineet ovat välivaihe matkalla kohti ympäristöystävällisempää energiantuotantoa.

”Tavoitteena on luopua polttamisesta kokonaan. Vielä se ei ole teknisesti mahdollista.”

Itämeren alueelta

Helenin uuden biolämpölaitoksen on tarkoitus käynnistyä lämmityskaudella 2022–2023. Laitoksen lämpöteho on 260 megawattia.

”Kun lämpölaitos käy maksimiteholla, se kuluttaa vuorokaudessa noin 60 rekkakuormallista metsähaketta. Vuotuinen tuotanto vastaa noin 250 000 kerrostalokaksion vuotuista lämmitysenergian kulutusmäärää”, Westergren kertoo.

Metsähakkeen lisäksi biolämpölaitos käyttää polttoaineena sahateollisuuden sivutuotteena syntyvää kuorta ja purua. Westergrenin mukaan laitoksessa on periaatteessa mahdollista polttaa myös kierrätyspuuta.

Biolämpölaitoksen polttoaine tulee alkuvaiheessa kotimaasta, mutta hankinta-alueena on koko Itämeren alue. Sitä, miten kaukaa polttoainetta kannattaa tuoda, Westergren ei halua kommentoida. Tärkeintä on hänen mukaansa se, että polttoaine on kestävyyssertifioitua tai muuten alkuperävalvottua.

Esimerkiksi Naantalin monipolttoainelaitoksen käyttämästä metsähakkeesta neljäsosa tulee ulkomailta. Kotimainen metsähake hankitaan pääosin 150 kilometrin säteeltä.

”Sijaintimme Lounais-Suomen kolkalla on puupolttoaineiden hankinnan kannalta haasteellinen. Jos hankinta-alueen ajattelee ympyränä, on suurin osa hankinta-alueestamme vettä. Hakkeen tuominen merireittiä pitkin on meille luontevaa”, sanoo Turun Seudun Energiantuotannon polttoaineen hankinnasta vastaava Sanna Alitalo.

Julkaistu kokonaisuudesaan Metsälehdessä 3/2020.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka

Kuvat