7 kysymystä metsityksestä

Ilmastonmuutos vaatii lisää hiilinieluja – joten istutetaan Suomeen lisää metsää. Tilaa uusille metsille löytyy vielä.

Kivennäismaalla metsitys voi tuottaa hiilinielun viidessä vuodessa. Metsitetty turvemaa muuttuu päästölähteestä hiilinieluksi noin 15 vuoden kuluttua metsityksestä. Kuvassa 1990-luvun alun hurjina metsitysvuosina alkunsa saanut metsitysvuosina alkunsa saanut peltokoivikko. (Kuva: Luke/Erkki Oksanen)

1. Mitä metsityksellä tarkoitetaan?

Metsityksellä pyritään saamaan aikaiseksi metsä alueelle, jolla ei ole pitkään aikaan kasvanut puita. Suomessa tyypillisimpiä metsityskohteita ovat viljelykäytöstä poistuneet pellot. Myös turvetuotannosta poistuneiden suopohjien metsittäminen on lisääntynyt.

2. Miksi metsitys on taas in?

Peltoja on paketoitu ja metsitetty Suomessa erinäisissä sykleissä 1960-luvulta lähtien. Nyt metsitys on taas pinnalla, koska puut ovat hiilinieluja ja niitä tarvitaan lisää ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ei myöskään sovi unohtaa, että peltomaat ovat Suomen parhaimpia metsänkasvupaikkoja. Metsityksellä saadaan lisää runsaspuustoisia talousmetsiä.

3. Paljonko Suomessa on metsitettävää pinta-alaa?

Tähän mennessä Suomessa on metsitetty hiukan vaille 300 000 hehtaaria. Potentiaalia on suurin piirtein saman verran jäljellä. Metsittämällä koko tämä ala metsämaan pinta-ala lisääntyisi noin 1,5 prosenttia. Metsän kasvulle otollisia kasvupaikkoja löytyy vielä, joten kyse ei ole vihoviimeisten kitumaiden taimettamisesta.

4. Mitä metsityskohteet ovat?

Pääosa metsityskelpoisista alueis­ta on joko viljelyskäytöstä poistuneita peltoja tai turvetuotannosta poistuneita suopohjia. Lisäksi maakaapelointi vapauttaa metsitettäväksi joitakin kymmeniä tuhansia hehtaareja vanhoja sähkölinjojen pohjia. Kaupunkien taajamissa ja kyläkeskusten ympäristössä on myös määrittelemätön määrä joutomaata metsitettäväksi. Otollisten metsityskohteiden sijainteja kartoitetaan parhaillaan.

5. Mitä metsitys maksaa?

Metsityksen kustannukset riippuvat suuresti kohteesta. Metsityksen kannattavuutta selvitetään Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen hankkeessa. Useimmissa tapauksissa metsitys maksaa enemmän kuin normaali metsänuudistus. Esimerkiksi kuusentaimien istutus metsämaalle maksaa töineen runsaat 1 000 euroa hehtaarilta. Pellonmetsitys vaatii istutustöiden lisäksi aina heinäntorjuntaa. Metsityksessä lisäkuluja voi kertyä myös ojien avaamisesta ja lannoituksesta.

6. Saako metsitykseen tukea?

Metsitystukea pohditaan parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä. Aikaisimmillaan mahdollinen metsitystuki tulisi voimaan vuonna 2021.

7. Mitkä puulajit sopivat metsitykseen ja millaisille kohteille?

Kuusi on osoittanut kokeissa varmimmaksi puulajiksi pellonmetsityskohteille: taimet selviävät hengissä ja puut kasvavat hyvin. Kuusi sopii myös osin turvemaille, mutta puulajin ongelma on herkkyys hallatuhoihin. Rauduskoivu on toimiva vaihtoehto kivennäismaapelloilla, mutta se kärsii hirvituhoista. Mänty on usein suopohjilla vahvin ehdokas. Vaikeimmin metsittyvillä suopohjilla vaihtoehtona on lisäksi hieskoivu.

Pellonmetsitys on eteläisessä Suomessa mahdollista myös erikoisemmilla puulajeilla, kuten lehtikuusella, tervalepällä, visakoivulla tai jaloilla lehtipuilla. Monien puulajien ongelmana on kuitenkin herkkyys erilaisille eläinten syöntituhoille.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2020.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat