Euroopan unioni on antanut metsäalalle poikkeuksellisen rankan viisivuotiskauden. Olemme ottaneet vastaan todellisen EU-säädösten tsunamin. Moni on kysynyt, mistä se oikein tuli, kun se ei millään tavoin vastaa ainakaan edellisten eurovaalien tulosta.
Julkisuudessa on kerrottu, että nykyinen komissio on palannut järkevämmälle linjalle. Tätä linjaa on luvannut jatkaa ainakin EPP:n – Suomessa kokoomus ja kristilliset – kärkiehdokas, jos tulee valituksi komission johtoon.
Ja pitäisi tulla, jos EPP on vaalien jälkeen suurin ryhmä. Mutta niin oli myös viisi vuotta sitten. Siitä huolimatta EPP:n kärkiehdokas Manfred Wörneriä ei tuolloin valittu. Jäsenmaat – pääministerit – sivuuttivat tylysti vaalituloksen ja valitsivat komission johtoon Ursula von der Leyenin.
Samalla vihreille ja sosiaalidemokraateille annettiin lupauksia. Vihreä metsätsunami on niiden lupausten seuraus.
Joka hakkuulle oma numero
Vahingosta viisastuneena Suomi ja muut Euroopan metsämaat ovat lobanneet von der Leyeniä ankarasti ja kuulemma myös tuloksekkaasti. Harva on kysynyt, että entä jos veikkaus on väärä ja hevonen vaihtuu nytkin, kunhan vaalit ovat ohi.
Toivottavasti ei. Metsätsunami kun tuottaa valtavasti työtä vielä seuraavankin komission kaudelle, vaikka se ei esittäisi metsien suhteen mitään uutta.
Suomi on onnistunut lieventämään monia komission metsäehdotuksia, mutta vielä on paljon tehtävää. Esimerkiksi metsäkatoasetus tuottaisi metsäalalle, jopa yksittäisille metsänomistajille, valtaisan byrokratian. Asetus lienee kuitenkin vaikeuksissa, sillä komissio ei ole kyennyt antamaan siitä soveltamisohjetta, vaikka asetusta pitäisi alkaa soveltaa jo loppuvuodesta.
Hämmentävintä on ollut, että julkisuuden perusteella asetus on näyttänyt pikemminkin navetta-asetukselta. Ehkä kiinnostus sen vaikutuksista metsäalalle olisi suurempi, jos kerrottaisiin, että komissio haluaa jokaiselle hakkuulle oman numeron, joka merkittäisiin niihin tuotteisiin, joihin hakkuulta on saattanut mennä puuta. Jossain kopiopaperipinkassa numeroita saattaisi siis olla satoja. Ajatus on, että kuluttaja voisi niiden avulla tarkistaa, ettei ole tullut ostettua metsäkatoa aiheuttanutta kopiopaperia.
Jätetään metsäala rauhaan
Kun puhutaan metsäalan sääntelystä, joku alkaa aina puhua myös korvauksista. Esimerkiksi hiilensidonnan suurimmaksi ongelmaksi nähdään, että se ei tuo metsänomistajalle rahaa ja sitä varten vaaditaan yhteiskunnan tukea.
Onkohan tällainen joka suuntaan rönsyävän tukiviidakon rakentelu hyväksi? Olisiko parempi pyrkiä markkinaehtoisiin ratkaisuihin? Vai halutaanko metsäala suorastaan uudeksi maataloudeksi, jota joka toinen skribentti pilkkaa yhteiskunnan syöttilääksi?
Eikö olisi parempi – kunhan se metsätsunami saadaan perattua – että päättäjät yksinkertaisesti jättäisivät metsäalan rauhaan? Jos se tarkoittaisi sitä, että metsäbiotalouden kestävät mahdollisuudet ja tahto ihmiskunnan ongelmien ratkaisuissa tunnustetaan sekä varmistetaan ja että ala pääsee toimimaan markkinatalouden ehdoilla, maailma voisi olla mukavampi paikka.
Kirjoittaja on metsäalalla pitkään työskennellyt viestinnän asiantuntija ja toimittaja
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kokeneen metsäasiantuntija Hannes Mäntyrannan ajatuksiin on varsin helppoa yhtyä. Hän on asiantuntija, jonka ajatuksia tulisi kaikkien ja varsinkin poliitikkojen ja nyt uusien EU-parlamentaarikkojen erityisesti kuulla ja toimia Mäntyrannan ajatusten mukaan.
Suomalainen metsätalous ja suomalaisten metsät ovat uusiutuvaan perustuvan kansantaloutemme kestävä perusta.
Tämä tulisi kaikkien suomalaisten poliitikkojen tajuta ja toimia tämän mukaisesti. Valitettavasti nyt ei ollut näin. Valitettavasti suomalaisten metsien ja koko metsäklusterimme puolustajia on aivan liian vähän omissa vaikuttajissammekin.
Muut maat osaavat toimia yksimielisesti, mutta suomalaiset mepit nyt päättävässä EU-parlamentissa eivät ole toimineet yksimielisesti yksityismetsien, metsätalouden ja metsiin perustuvan kansantaloutemme puolesta. Lähitulevaisuus näyttää, jatkuuko sama linja alkavalla EU-parlamentin kaudellakin.
Pitää tiedostaa, että talousmetsämme ovat yksityisomaisuutta ja tämän ja tämän käytön vapaassa maassa tulee nauttia omaisuudensuojaa. Nyt EU on mennyt vaarallisesti esityksillään tämän ylitse.
Suomalainen metsätalous on pidettävä lujasti omissa ohjaksissa, emmekä saa antaa vieraille isännille mistään ilmansuunnista valtaa metsiimme.
Hannekselta oikein hyvä kannanotto, kuten aina ennenkin. On sietämätöntä suomalaisen metsänomistajan nöyryyttämistä, että metsiin tunkeudutaan ilmasto-, maankäyttö- yms. tunneleista.
Metsäthän eivät olleet edes liittymisneuvotteluissa listalla.
Pahimpia oman pesän likaajia ovat eräät petolliset mepit ja kotimaiset viherpunikit.