Lisätuloa koristehavuilla

Eri puulajien käyttö tuo havukranssiin elävyyttä, Heini Katajisto kertoo.

Sysmäläisen metsänhoitajan Heini Katajiston innostus leikkohavuihin virisi yli kaksikymmentä vuotta sitten.

”Teimme 4H-nuorten kanssa havukransseja, joihin tilasimme pihtakuusen havuja. Tuolloin aloin miettiä, että kyllähän havuja voisi tuottaa itsekin”, Katajisto kertoo.

Vuonna 2000 hän istutti puolen hehtaarin alalle peltomaalle seitsemää sorttia erilaisia havupuita. Viljelmältä löytyy siperian- ja japaninpihtaa, serbiankuusta, makedonianmäntyä, koreantuijaa ja douglaskuusta.

”Puurivien väleihin istutin tavallisia metsäkuusia, joista yritin kasvattaa joulukuusia.”

Noin kymmenen vuotta sitten omista havupuista alkoi saada satoa. Tuolloin vielä pääkaupunkiseudulla asunut Katajisto vei Sysmästä koristehavuja muun muassa helsinkiläisille puutarhamyymälöille.

”Nykyisin teen täällä verstaallani havukransseja, köynnöksiä sekä varpuluutia tilaustyönä. Myyn myös leikkohavua muun muassa puutarhamyymälöille, kukkakaupoille, hautausmaille ja käsityöyrittäjille.”

Katajiston päätulonlähde on metsätalous. Havut ja joulukuuset tuovat lisätienestejä.

”Niiden tuotanto ei vaadi välttämättä suuria pinta-aloja. Kasvupaikan pitää kuitenkin olla hyvä, sillä maaperän märkyys tai ravinnehäiriöt vaikuttavat raaka-aineen laatuun.”

Raaka-aine ratkaisee

Leikkohavujen sadonkorjuuaika on loppusyksystä, kun puut ovat olleet jo tovin lepotilassa.

”Oksat kerätään lokakuussa kuivalla ja lumettomalla kelillä. Leudot syksyt tosin ovat viime vuosina mahdollistaneet keruun myöhemminkin.”

Laadukas ja juuri oikeaan käyttötarkoitukseen valittu raaka-aine takaa näyttävän ja kestävän lopputuloksen. Havunippuina ja köynnöksissä parhaiten käy kaupaksi serbiankuusi, mutta havukransseihin elävyyttä tuo useamman puulajin käyttö.

”Yhdistelen kransseissa usein serbiankuusta, makedonianmäntyä sekä douglaskuusta, joka on oma suosikkini pehmeyden ja tuoksun takia. Douglaskuusi myös pitää neulasensa hyvin, mutta on toisaalta altis sienitaudeille.”

Katajiston kranssit rakentuvat itse kasvatetusta pajusta taivutetun vanteen ympärille, johon sopiviksi leikatut havuniput sidotaan rautalangalla.

”Laadukkaasta havukranssista on iloa pitkäksi aikaa, sillä se kestää näyttävänä joulukuulta aina pääsiäisen kevätaurinkoon saakka.”

Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 8/2019

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Harrastukset Harrastukset

Keskustelut

Kuvat