”Tavoitteenamme on yhdenmukaistaa valtakunnallisia käytäntöjä.” Näin kommentoi Lupa- ja valvontaviraston (LVV) ympäristöosaston ryhmäpäällikkö Jonna Kartano viraston hiljan julkaisemaa, liito-oravaa koskevaa metsänkäytön ohjeistusta.
Aihe nousi eilen julkisuudessa esiin, kun MTK arvioi uuden ohjeistuksen voivan maksaa metsänomistajille jopa 5–10 miljardia euroa.
Lupa- ja valvontaviraston ohjeistuksen mukaan liito-oravan pesä- ja levähdyspuiden ympärille pitää metsätaloudessa säästää vähintään puolen hehtaarin suuruinen suojavyöhyke. Jos mahdollista, suojavyöhyke tulee sijoittaa niin, että pesä- ja levähdyspuiden ja käsiteltävän alueen väliin jää vähintään 25 metriä koskematonta metsää.
Suojavyöhykkeellä ei saa tehdä hakkuita, mutta esimerkiksi tuulenkaatoja saa liito-oravan pesimäkauden ulkopuolella hakea pois, jos se ei edellytä lisäpuiden kaatamista.
Lisäksi suojavyöhykkeen yhteydessä tulee säilyttää joitain hehtaareja liito-oravalle soveltuvaa metsää. Tällä alueella hakkuita voidaan tehdä, kun ne suunnitellaan ja toteutetaan niin, että alue tarjoaa liito-oravalle edelleen suojaa, ravintoa ja kulkuyhteyksiä.
”Kohdekohtainen arviointi perustuu aina tapauskohtaisiin olosuhteisiin”, Kartano sanoo sähköpostihaastattelussa.
”Ohjeistus perustuu lainsäädäntöön”
MTK muistuttaa, että liito-oravan suojeluun on panostettu metsänhoidossa runsaasti. Eri toimijoiden yhteistyönä on otettu käyttöön Liito-orava LIFE -hankkeessa luotu toimintamalli.
”Lupa- ja valvontaviraston omavaltainen toimintatapa on mahdoton hyväksyä. Viranomainen ei voi kaikessa hiljaisuudessa tehdä uutta suojelupolitiikkaa ja ulottaa metsänomistajien omaisuuteen miljardiluokan vaikutuksia hallinnollisella tulkinnalla”, linjaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Kartanon mukaan virasto on keskustellut ohjeistuksesta syksyn aikana useiden eri sidosryhmien kanssa.
”Kaikki laatimamme ohjeistus perustuu sovellettavaan lainsäädäntöön sekä kansalliseen että EU-tuomioistuinten oikeuskäytäntöön”, hän sanoo.
MTK:n mukaan vaarana on harmaa suojelu. Se tarkoittaa tilannetta, jossa metsää ei muodollisesti suojella mutta omistajan mahdollisuutta käyttää sitä rajoitetaan ilman varsinaista suojelupäätöstä ja siihen liittyvää korvausta.
Lupa- ja valvontavirasto valvoo luonnonsuojelulain ja muiden ympäristölakien toteutumista metsänkäytössä.
Lue myös
Ojitetut turvemaat palavat nyt Indonesiassa, ”Palo voi kyteä kuukausia”
Karttanäkymä paljastaa suojelun arvoiset metsät – Syken vetämän hankkeen laskennat tehty uusilla aineistoilla
Luonnonhoidon osaamiskoe uudistui – kokeessa on yli sata kysymystä
Kohtaaminen pellolla – nyt valkoposkihanhia saa myös metsästää
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ketähän nuo LVV:n kuulemat sidosryhmät ovat? Olisi ollut kiva tietää, vaikka sen voinee lopputuloksestakin päätellä…