Metsäkoneilla pian liikaa painoa silloille

Valtion teiden siltojen kantavuus ei aina mahdollista metsäkoneiden siirtokuljetuksia.

Tero Möttö haki Metsä-Multia Oy:n Ponsse Buffalon seuraavalle työmaalle Jyväskylän Ruokkeella viime viikolla. Kuljetuksen kokonaispainoksi tuli 44,7 tonnia ja kolmiakseliselle telille telipainoa 31,5 tonnia. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Metsäkoneiden painojen kasvu aiheuttaa yhä useammin ongelmia metsäkoneiden siirtokuljetuksille.

”Jopa kymmenen prosenttia valtion tieverkoston silloista ei kestä metsäkonekuljetuksia. Päivittäin liikenteessä on satoja koneita, joten dieseliä, aikaa ja rahaa palaa, kun siltoja joudutaan kiertämään”, sanoo Koneyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Matti Peltola.

Peltolalla on heti heittää peliin muutama keino ongelman helpottamiseksi.

”Uusien metsäkoneiden massat eivät saa kasvaa nykyistä suuremmiksi. Muuten niitä ei voida enää siirtää koneyrittäjien siirtokuljetusautoilla työmaille. Lisäksi siltojen kunnostuksiin on ohjattava varoja. Tämä sopisi mielestäni hyvin vihreän elvytyksen teemahankkeeksi.”

Reitistöluvan painoraja nousi

Väylävirasto ja Pirkanmaan ely-keskus saivat yhdessä Koneyrittäjien kanssa viime lokakuussa valmiiksi kartoituksen, jossa käytiin läpi valtion tieverkoston siltojen kantavuus.

Kartoituksen myötä ely-keskus voi nyt myöntää luvat metsäkonereitistöille 33 tonnin painoiselle kolmiakseliselle telille koko maassa. Aiemmin painorajoitus oli 30 tonnia.

Painorajan noston kääntöpuolena on, että niiden siltojen määrä, joita ei voi uudella yli 33 tonnin telipainolla käyttää, kasvoi reilusta 800 reiluun 1 200:aan.

”Rajoituksia jouduttiin asettamaan painorajan noston lisäksi myös siltojen kunnon perusteella”, kertoo lupa-asiantuntija Ari Mäkelä Pirkanmaan ely-keskuksesta.

Metsäkoneen siirtokuljetus on käytännössä aina erikoiskuljetus. Reitistölupa oikeuttaa erikoiskuljetuksiin tietyllä alueella ilman, että jokaiselle kuljetukselle tarvitsee hakea erikseen lupaa.

”Yrittäjän kannattaa pitää luvat kunnossa, sillä poliisi voi katkaista matkanteon puuttuvan luvan vuoksi. Reitistölupa on uusittava vuosittain”, huomauttaa Mäkelä.

Reitistöjen sillat käydään läpi keskimäärin 2­–4 vuoden välein. Tavoitteena on tiheämpi päivityssykli, mutta sitä on Mäkelän mukaan nykyresurssein haasteellista toteuttaa.

”Siltojen korjausvelka on suuri ja valtateidenkin sillat rapautuvat. On myös siltoja, joiden kantavuudet on mitoitettu menneitten vuosikymmenten kalustolle. Liimapuupalkki ei ole yhtä kestävää kuin teräsbetoni”, kuvailee Mäkelä.

”Menty metsäpää edellä”

Metsäkoneita siirretään tyypillisesti viisiakselisilla kuorma-autoilla, joissa on kolmeakselinen teli. Telipainoa kuljetuksessa on yleensä noin 28–31 tonnia.

Puoliperälavetilla telipainoja voitaisiin saada alhaisemmaksi, mutta tällaiselle ajoneuvolle ei yleensä ole Peltolan mukaan metsäpäähän asiaa, koska se vaatii huomattavasti ”reppuselkäautoja” enemmän tilaa.

Koneyrittäjät näkevät, että metsäalalla on pitkään ajateltu etupäässä metsässä tapahtuvaa toimintaa.

”Koneet ovat kasvaneet, mutta koneiden siirtoihin liittyvät reunaehdot ovat jääneet huomiotta”, Peltola toteaa.

Eniten painorajoitettuja siltoja löytyy Lounais-Suomesta, jossa tieverkosto on keskimäärin vanhin. Käytännön haitat ovat usein suurimpia Järvi-Suomessa, jossa joudutaan vesistöjen vuoksi kiertämään hyvinkin pitkiä matkoja, jos jotain siltaa ei voida käyttää.

”Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että kartoitus ja lupien päivitys saatiin tehtyä. Nyt siltatilanteesta on tuoretta tietoa”, Peltola sanoo.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka