Metsänhoito haltuun

Metsäsuunnitelma varmistaa, etteivät kiireelliset metsänhoitotyöt jää huomaamatta.

Tietokoneinsinööri Heikki Brotkin on mieltynyt sähköisiin metsäsuunnitelmiin. (Kuvaaja: Mikko Riikilä)

”On tärkeää tietää hoitotarpeet, mutta ei metsäsuunnitelmaa pidä lukea kuin jotain jumalan sanaa. Välillä kannattaa myös kyseenalaistaa”, neuvoo metsäyhtymän osakas Heikki Brotkin.

Brotkin asuu Mikkelissä ja hoitaa metsäyhtymän tiloja Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla, joten hänelle metsäsuunnitelma on tärkeä työväline. Se kertoo, millaista puustoa metsässä kasvaa sekä millaisia metsänhoitotarpeita ja puunmyyntimahdollisuuksia metsässä on.

Metsäsuunnitelman saa sekä paperisena että sähköisenä versiona. Tietokoneinsinööriksi kouluttautuneelle Brotkinille metsätietojen tarkastelu sähköisessä muodossa tuntuu luontevimmalta.

Uudesta suunnitelmasta Brotkin tutkii ensiksi kiireelliset metsänhoitotyöt. Niitä voisi ilman metsäsuunnittelijan tekemää järjestelmällistä kartoitusta jäädä huomaamatta.

Brotkinin mielestä uusi suunnitelma on hyvä perusta lähteä asiantuntijan kanssa metsään.

”Välillä kannattaa myös kysyä miksi ja myös, mitä tapahtuisi, jos ei tehtäisikään, kuten suunnitelmassa ehdotetaan. Se on hyvä tapa oppia ymmärtämään eri toimenpiteiden perusteet.”

Tavoitteiden mukaan

Ammattilainen neuvoo varmistamaan metsäsuunnitelman tietojen luotettavuuden. Metsä Groupin metsätietojen ja sähköisten palveluiden päällikön Kalle Ikosen mukaan suunnitelma on käyttökelpoinen, jos se perustuu enintään viisi vuotta vanhoihin, maastossa tehtyihin havaintoihin.

”Myös tätä vanhempi suunnitelma voi olla luotettava, jos sitä on noudatettu ja päivitetty. Kannattaa olla varuillaan, jos suunnitelma on koostettu pelkästään laserkeilaustietojen perusteella”, hän neuvoo.

Metsätiedon kehitysasiantuntija Jukka-Pekka Pitkäniemi UPM Metsästä kertoo, että metsäsuunnitelmassa yhdistetään omistajan tavoitteet sekä ammattilaisen havainnot metsästä. Niiden perusteella määritellään hakkuuehdotukset ja hoitokohteet.

”Useimmat metsänomistajat arvostavat tasaista, pitkäjänteistä tuottoa, mutta suunnitelma voidaan laatia myös niin, että omistaja hyödyntää metsänsä hakkuumahdollisuudet nopeasti tai säästää puustoa seuraavalle polvelle.”

Metsätiloja ostavat tutkivat ensiksi, paljonko tilalla on keskimäärin puuta, siis kuutioita hehtaarilla. Myös metsänhoitorästit kiinnostavat. Nämä ovat olennaisia tietoja myös uuden suunnitelman saaneelle metsänomistajalle.

Kuviosta liikkeelle

Metsäsuunnitelman perusyksikkö on metsikkökuvio, lyhyemmin kuvio. Se tarkoittaa puustoltaan ja kasvupaikaltaan yhtenäistä metsän osaa.

Kuvioiden koko on yleensä vähintään hehtaari. Kuviotiedoista olennaisimmat ovat kuvion pinta-ala, puuston määrä, ikä, kehitysluokka, kasvu ja jakautuminen puu- ja puutavaralajeihin sekä kuvion hoito- tai hakkuuehdotus.

Kehitysluokka kertoo, onko metsikkö aukeaa, taimikkoa, nuorta tai varttunutta kasvatusmetsää vai päätehakkuumetsää.

Myös jatkuvaan kasvatukseen pyrittäessä metsäsuunnitelmat laaditaan kuvioittain, ja puustolle määritellään yleensä myös kehitysluokat.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 19/2019.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut