Metsänhoitoyhdistykset muuttuivat ensisijaisesti liiketoimintansa tuotoilla eläviksi, kun laki metsänhoitoyhdistyksistä uudistettiin vuoden 2015 alussa. Tällöin moni yhdistys tähyili lisätuottoja puunkorjuusta. Ainakaan vielä tässä ei ole onnistuttu.

MTK:n keräämien tietojen mukaan metsänhoitoyhdistysten korjaaman energia- ja ainespuun määrä on viime vuosina asettunut seitsemän miljoonan kuutiometrin tuntumaan.

Samaan aikaan yksityismetsien kokonaishakkuut ovat kasvaneet voimakkaasti. Kun vuosina 2013 ja 2014 puuta korjattiin 44 miljoonaa kuutiota, kohosivat yksityismetsien hakkuut viime vuonna jo yli 51 miljoonaan kuutiometriin. Tästä kasvusta yhdistysten korjuu ei ole päässyt osille.

Pääosan yksityismetsien puusta korjaavat metsäteollisuusyhtiöt. Metsänhoitoyhdistysten osuus korjuusta on alle 15 prosenttia.

Isoimmat metsänhoitoyhdistykset korjaavat puuta puolisen miljoonaa kuutiometriä. Suurimpia hakkaajia ovat eteläisellä rannikolla toimiva Södra Skogsreviret, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa sekä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo.

Energiapuun nihkeä menekki jarruna

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon toiminnanjohtaja Petri Pajunen kertoo, että erityisesti energiapuun takavuosista heikentynyt kysyntä jarruttaa yhdistyksen korjuupalvelun kasvua. Lisäksi metsäyhtiöt ovat vetäneet kuitupuun tienvarsihinnat niin kireiksi, etteivät yhdistykset pysty kannattavasti tekemään ensiharvennuksia.

”Tämä on harmillista, koska pahimmillaan jopa liki puolet tarvittavista ensiharvennuksista on jäänyt Etelä-Savon alueella tekemättä”, Pajunen toteaa.

Pajunen ei usko, että metsäyhtiöt tietoisesti pyrkisivät rajoittamaan yhdistysten korjuuta.

”Uskon, että yhdistysten korjuupalveluilla on kasvuvaraa, kunhan kuitupuun kysyntä lähivuosina kohoaa.”

Varsinkin läntisessä Suomessa metsänhoitoyhdistykset toimittavat tukkia itsenäisille sahoille. Sen arvellaan jopa parantavan sahojen kannattavuutta.

”Se tuo lisää tehoa puunhankintaan, koska saha saa vain haluamaansa tukkia, eikä ei-toivottuja puutavaralajeja jää käsiin”, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen kertoo.

Juttu julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 5/2017.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.