Mitä titteliä käyttää, kun ihmisestä on niin moneksi. Jari Sarasvuo on tai on ainakin ollut toimittaja, juontaja, yritysvalmentaja, liikemies. Lähemmäs kymmenen kirjoitettua kirjaa, podcasteja, yleisöluentoja, mahdoton määrä haastatteluja ja kärjekkäitäkin lausuntoja lähes aiheesta kuin aiheesta.
Jos sille kaikelle pitää olla yhdistävä kattotermi, niin olkoon se mitä arkikielessä kutsutaan filosofoinniksi.
Tähän haastatteluun Sarasvuo tulee suoraan metsäiseltä aamulenkiltä Nuuksion poluilta. Ehkä se on ollut valmentautumista. Aiheestakin, sillä juhannuksen alla hän otti tittelin, joka vaatii asennoitumista.
”Vuosikymmeniä välttelin koko aihetta, metsänomistusta omaisuuslajina”, Sarasvuo aloittaa.
”Koin sen vaikeaksi ja hankalaksi. Nyt kun olen siihen vähän perehtynyt, niin se ei todellakaan ole yksinkertaista.”
Vaikeaa ja kavahduttavaa
Jos ostaa jenkkipörssin indeksirahastoa, tarvitsee vain painaa nappia. Kun muutaman vuoden kuluttua painaa myy-nappia, niin saa tuoton kotiin, Sarasvuo kuvaa
”Päätös on on-off ja kaikki omistamiseen liittyvä on ulkoistettu. Metsä ei todellakaan ole niin.”
Metsänomistus tuntui vaikealta siksikin, että alaan liittyy paljon termejä, joista ammattilaisetkaan eivät ole aina kartalla.
Myös poliittiset riskit kavahduttivat. Historiallisesti metsiin on liittynyt voimakas julkinen ohjaus: metsää on saanut omistaa, jos omistaa oikein. Ohjaus on ollut talouspainotteista. Taloudellisten arvojen suhteellinen paino on kuitenkin laskenut ja elonkirjon, virkistysarvojen sekä uusimpana hiilensidonnan paino noussut.
Jossakin Keski-Suomessa
Sarasvuon hankkima metsätila sijaitsee kolmen tunnin ajomatkan päässä jossakin Keski-Suomessa. Tarkempaa sijaintia hän ei kerro. Hehtaareja on enemmän kuin vähän, mutta vähemmän kuin paljon.
”Tilalla on virkistysarvoja, rakennettuja polkuja ja metsälammella on uimaportaat. Kyläyhteisön ihmisille sielua kohottava ympäristö.”
Edellinen omistaja oli pidättäytynyt täysimääräisestä taloudellisesta hyödyntämisestä. Niin myös uusi omistaja aikoo tehdä.
”Kun menin paikalle pehtoorin kanssa, niin huomasin, että siellä on kauniita alueita. Eli ihan heti metsänomistaja Sarasvuo ei sinne metsäkonetta käske.”
Luotettu pehtoori
Sarasvuo käytti konsulttia tilan ostamisessa. Hän aikoo käyttää konsulttia myös sen hoidossa, ja tilanhoidosta on jo sovittu.
”Istutukset ja raivaukset eivät minulta onnistu, koska en siellä asu enkä ole siihen kasvanut. Pihka katosi takapuolesta jo kauan ennen yläastetta.”
Tilanhoitajaa hän kutsuu pehtooriksi.
”Voin puhua pehtoorin kanssa toimenpiteistä, mutta ratkaisuja en pysty tekemään.”
Sarasvuo tietää, että tilalla on korjuuvelkaa ja tuholaisriski kasvussa. Oma asiantuntemus ei kuitenkaan riitä korjuupäätöksiin. Hän uskoo olevansa yksi monesta kaupunkilaismetsänomistajasta, joka tarvitsee vastuullisen kumppanin.
Yksinkertaista arvonmuodostusta
Sinänsä metsän taloudellinen arvonmuodostus on yksinkertaista: metsä turpoaa fotosynteesin avulla, ja siellä annetaan tilaa niille puille, joiden halutaan kasvavan.
”Samanlaista bisnesriskiä ei ole kuin monella muualla alla. On inflaatiosuoja, puun kysyntä on vakaata eivätkä kilpailijat koukkaa edelle.”
Hiilensidonta on uusi asia eikä bisnesmalli ole valmis.
”Uskon, että siitä tulee keskeinen juttu, vaikka jokin kehityssuunta voi lyhyen aikaa mennä väärään suuntaan. Ilmakehässä on niin paljon ylimääräistä töhnää, että se pitää saada pois.”
Kysymykseen, miksi hän metsää hankki, saadaan filosofinen vastaus.
”Metsä on totta. Se on elämää, lupaus huomisesta, ajasta omani jälkeen. Se on kärsimyksestä vapaata elävää rahaa, josta jälkipolvetkin saavat iloa ja toimeentuloa.”
Sarasvuon vinkit
1. Tukeudu kaikessa kokeneempiin ja kyvykkäämpiin, käytä pehtooria.
2. Valta tuo mukanaan suuren vastuun, varsinkin metsäalalla. Vaikka omistat metsätilan, et voi toimia mielesi mukaan, koska metsä ei ole koskaan yksin sinun.
3. Metsätalous ei mene koskaan pois muodista, vaikka tyylit ja tavat vaihtuvat ajan saatossa.
Henkisyyttä, mystiikkaakin
Sarasvuo on kaupunkilainen. Mutta isoisä oli maalta ja metsäalalla, äiti kaupungista ja töissä metsäalan organisaatiossa. Myös vaimon suvussa on isoja metsänomistuksia.
”Olen pikkulapsesta saakka liikkunut metsässä ja kokenut sen tervehdyttävänä paikkana. Kaupunkilainen olen sillä tavalla, että metsänomistamisen hienous ja nyanssit ovat alkaneet avautua vasta viime vuosina.”
Kaupunkilaisten oletetaan ajattelevan, että metsään ei saa tulla aukkoja.
”Olen oppinut, että avohakkuu ei ole niin paha asia.”
Sarasvuolle metsä on myös pyhä ja henkinen paikka, uskonsuunnista riippumatta. Voi metsässä kokea mystistä salaperäisyyttäkin.
Usko markkinatalouteen
Liikemies-Sarasvuo uskoo markkinatalouteen ja siihen, että metsän tuotto kuuluu omistajalle.
”Yksityisomistus on seuraaville sukupolville turvallisempaa kuin joku muu. Metsien tila olisi paljon huonompi, jos joku ei kantaisi omistajan vastuuta.”
Kaikki omistaminen tuo mukanaan vastuita ja velvoitteita.
”Tuntumani on, että metsään liittyy vastuita enemmän kuin mihinkään muuhun sijoitusomaisuuteen.”
Sarasvuo pohtii, että vaikka metsä on oma, niin se ei ole yksin sinun, vaan tietyllä tavalla yhteinen.
”Tulevilla sukupolvilla on siihen saanto, yhteiskunnalla on ja luonnolla on.”
Arvojen miettiminen ei tarkoita, että Sarasvuo hylkäisi tuottoarvot.
”Me tarvitsemme verotuloja, jotta ihmisarvoinen vanhuus on mahdollista ja sairaat hoidetaan. Siksi metsiä pitää hoitaa ja käyttää.”
Sarasvuo jatkaa, että hänen maailmassaan on rahaa korkeampia arvoja.
”Ahneuden vastahyve on viisaus. On viisautta tyytyä hyvään tuottoon eikä tavoitella maksimaalista tuottoa.”
Sarasvuo uskoo, että yksityisomaisuuden suoja ei poistu eikä metsiä julisteta liittovaltion reservaateiksi, vaikka metsään kajoamisen rajoittamiseen on paineita.
”Hyödyntäminen jatkuu, mutta ei saa hyödyntää miten tahansa.”
Ristiriitoja ja sovittamista
Kaikessa taloustoiminnassa on aina eturistiriitoja, kuten työnantajan ja työntekijän, kauppiaan ja asiakkaan. Kaupallinen toiminta edellyttää kompromisseja – etenkin metsänomistus on jatkuvaa kompromissien tekoa, risteävien intressien yhteensovittamista.
Eturistiriitojen vuoksi metsänomistus ei ehkä olisi sopinut nuoremmalle Jari Sarasvuolle.
”Tuttu pankkiiri kuvasi niin, että metsä on meillä vain lainassa ja että ennallistamisasetus on juttu, joka pitäisi tehdä joka tapauksessa.”
”Ei pelkkiä roistoja”
Sarasvuolla on hieman tuntumaa metsäalaan, sillä hän on valmentanut kymmeniä metsäorganisaatioita.
”Metsäyhtiöitä on muodikasta haukkua, mutta minulle on jäänyt niistä myönteinen kuva. Ei siellä pelkkiä roistoja ole.”
Isojen toimijoiden haastaminen ei lopu koskaan ja niin sen pitää ollakin. Missä on paljon valtaa, siellä riman pitää olla korkealla.
Jos Sarasvuo saisi valmennettavakseen koko metsäalan, hän kertoisi ajattelun murroksesta ja arvojen törmäyksestä. Jaksolliseen kasvatukseen perustunut vanha filosofia tarvitsee rinnalleen uutta ajattelua.
”Aukot ovat välttämättömiä, mutta niiden tekemisessä on erilaisia tapoja.”
Raakkutragedian jälkeen
Haastattelu tehtiin raakkutragedian viikolla. Tuoreeltaan olettamus oli yksittäisten, paineen alla työskennelleiden ihmisten ajattelun auringonpimennyksestä.
”Todella valitettavaa, mutta nollaako se kaikki pyrkimykset toimia vastuullisesti? Ei varmasti.”
Yritysvalmentajana Sarasvuo tietää, että tragedian kääntäminen voitoksi on mahdollista.
”Tragedian jälkeinen toivo tulee siitä, että kun on tapahtunut tarpeeksi vakava virhe, se johtaa haluun toimia paremmin. Pohjakosketus antaa pontta luontokadon pysäyttämiselle.”
Oy Suomi Ab on sössitty
Sarasvuo ei omista pörssin metsäyhtiöitä. Tosin hän ei halua varainhoitomielessä omistaa suomalaisia yhtiöitä juuri muutenkaan.
”Me sössittiin tämä juttu”, hän sanoo ja tarkoittaa viimeisen parinkymmenen vuoden talouskehitystä.
”Valitsimme köyhyyden tien.”
Jari Sarasvuo
-Ensi vuoden kesäkuussa 60-vuotias.
-Kotoisin Iivisniemestä, kotiutunut Kauniaisiin.
-Yrittäjä, Trainers’ House Oyj:n perustaja ja pääosakas.
-Monipuolista mediakokemusta. Elättänyt itsensä julkisella keskustelulla viidellä eri vuosikymmenellä.
-Perheessä vaimo ja kaksi peruskoululaista. Ensimmäisestä liitosta kaksi aikuista lasta ja kaksi lapsenlasta.
-Harrastukset jeesustelu ja kuolemalta karkuunjuoksu.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
