Metsänhoito | Kannattaako lenkoja kasvattaa?

Menneiden vuosikymmenten männynistutusbuumin takia useimmilta metsätiloilta löytyy nyt harvennusikään varttuneita männiköitä, joissa runkojen laatu on suorastaan surkea. Etenkin avojuuritaimin istutetuille männiköille on tyypillistä, että puiden tyvet ovat voimakkaasti lenkoja. Viljelymenetelmän lisäksi syynä heikkoon laatuun on usein myös männyn kannalta liian viljava kasvupaikka sekä sekalainen siemenalkuperä.

Ensiharvennusvaiheessa metsikön tilanne voikin tuntua lähes toivottomalta. Usein metsästä saa kuitenkin harventamalla kuorittua kelvollisen kasvatusmetsän.

”Ensiharvennuksessa on otettava rohkeasti huonolaatuisia runkoja pois. Usein parhaat kasvatettavat puut löytyvät hieman pienemmistä lisävaltapuista”, kertoo Jyväskylän Nyrölässä asuva metsätalousyrittäjä Jussi Koskinen.

Koskisella on kolmen vuosikymmenen kokemus harvennushakkuista, joita hän yhtiökumppaninsa kanssa tekee talvikaudet Sampon hakkuukoneen ja John Deeren ajokoneen voimin.

”Kokemuksen myötä harvennamme nykyisin huonolaatuiset männiköt aiempaa voimakkaammin. Ensiharvennuksessa pohjapinta-ala kannattaa pudottaa harvennusmallien alarajoille, jos laadukkaita puita on niukasti.”

Tuoreen kankaan männikössä tämä tarkoittaa noin 14–15 neliön pohjapinta-alaa hehtaarilla.

Oikeneeko runko järeytyessään?

Kehnolaatuiseen viljelymännikköön jää usein väistämättä ensiharvennuksen jälkeenkin kasvamaan tyvestään lenkoja runkoja. Voiko tällaisista rungoista kasvaa kuitenkin tulevaisuudessa tukkirunkoja?

”Aiemmin kasvanut rungonosa ei suoristu iän myötä. Lenkous voi hävitä vain toispuoleisen kasvun seurauksena eli ´kuopan täyttymisenä´”, toteaa tutkija Henrik Heräjärvi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Hän huomauttaa, että periaatteessa puu kuitenkin jossain määrin pyrkii hiljalleen peittämään mutkaa ja lenkoutta kasvaessaan, koska vääryys ei ole yleensä mekaanisesti järkevä muoto tyvialueella.

”Tyvelle kohdistuu suurin tuulivääntömomentti ja lujuuden kannalta optimaalinen muoto on suora.”

Lenkous todennäköisesti hiljalleen pienenee epäkeskisen kasvun seurauksena. Sahatukissa sallitaan yleensä lenkoutta 10 millimetriä metriä kohden, joka on vielä sahauksessa hallittavissa.

”Siksi lievästi lenkojen runkojen kasvamaan jättäminen harvennushakkuussa on perusteltua, mikäli suoria ja muutoin laadultaan tai kasvuvoimaltaan yhtä hyviä runkoja ei ole käytettävissä”, Heräjärvi neuvoo.

Monivääryyttä, eli useampaan suuntaan mutkittelua ei sahatukissa kuitenkaan sallita.

Tulevissa hakkuissa tukkia voidaan saada melko lengostakin tyvestä esimerkiksi lyhyen sorvitukin ansiosta.

”Olemme huomanneet, että päätehakkuilla järeistä tyvistä tehtävä 2,6 metrin mittainen sorvitukki auttaa saamaan tukkiosan hyvin talteen, vaikka tyvellä olisi lenkoutta”, kertoo Jussi Koskinen.

Heikkolaatuisen männikön harvennuksessa lyhyet tukkimitat parantavat tukkisaantoa.

”Silti tukkisaanto jää vielä toisessa harvennuksessa noin 20 prosenttiin, kun se normaalilaatuisessa männikössä on tyypillisesti 50 prosentin luokkaa.”

Hankintahakkaajalle palkka maltista

Huonolaatuisen männikön harvennuksessa kiireetön hankintahakkaaja voi ansaita palkkansa. Kasvamaan jätettävien puiden valinta kannattaa tehdä huolella, jotta tulevien hakkuiden tukkisaanto on mahdollisimman hyvä.

”Suunnittelemme ajouratkin siten, että ne osuvat mahdollisuuksien mukaan kohtiin, joissa puuston laatu on heikoin”, sanoo Koskinen.

Paitsi rungon laatuun, Koskinen neuvoo kiinnittämään huomiota myös latvukseen.

”Jos latvus on kovin toispuoleinen, on puu alttiimpi lumi- ja tuulituholle harvennuksen jälkeen. Latvuksen kunto on helpompi todeta, kun tekee hakkuuta päivänvalossa.”

Joskus voi olla syytä tinkiä myös tasaisesta puujärjestyksestä laadun nimissä.

”Pieniä aukkopaikkoja tulee väkisin, kun puut ovat oikein huonoja. Näitä harvoja kohtia voi kompensoida hieman tiheämmällä asennolla toisaalla”, Koskinen kuvailee.

Koskinen arvioi, että huolellisen laatuharvennuksen myötä männikössä kasvaa jatkossa kuutio enemmän tukkipuuta vuodessa hehtaarille. Jos päätehakkuu on kahdenkymmenen vuoden päästä, tarkoittaa se tukin kuudenkympin hinnalla 1 200 euron lisätienestiä.

Vinkit huonolaatuisen männikön harvennukseen

• Poista rohkeasti huonolaatuiset puut.
• Parhaat rungot löytyvät usein lisävaltapuista.
• Katse myös latvukseen. Symmetrinen latvus elpyy ja kestää tuhoja parhaiten.
• Voit tinkiä tarvittaessa tasaisesta tilajärjestyksestä laadun nimissä.
• Moneen suuntaan mutkaisista puista ei tukkia tule.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.