Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Karsiutunut ainakin jo liikaakin. Pituudesta ja latvoista ri luvista saa selvää mutta karsikon perusteella on harvennus myöhässä. Onko jo taimikkokin ollut yli tiheä?
Kuvion historia voisi olla tämän suuntainen: Mt-, luontaisesti uudistettu männylle, muokattu äestämällä. Aikaa jotanoin 25v. Sen jälkeen ollut oman onnensa nojassa.. Ajatus kokeilla vieläkö moottorisaha kestää itsellä käsissä, eli manuhakkuuna kunnostus. Tulee turha työvaihe, koska energiarankana olisi ollut valmis paketti pari vuotta sitten. Mutta toisaalta polttopuiden menekki on vakio.
Tauta vaikuttaa lopputuloksen oloiselta. Mukava kohde pientä ”hankintakauppaa” varten. Kiva tuollaista on tehdä ja näkee, mitä saa huolellisella työllä aikaiseksi. Paha vaan, että kuitupuun kysyntä on heikko.
Tämä juuri harmittaa, kun toisinaan arvaamattomasta syystä hakkuun tekijä jättää jonkun kohdan käsittelemättä ja siitä alkaa kohteen alamäki.
Maassa olevalla risulla on ollut myös huomattava lannoite vaikutus, joka alkaa nyt hiipumaan. Nyt harvennus ja apulantaa perään, niin hyvin kasvaa. Vaikuttaa sen toiset viisi vuotta, hyvä metsä tulee. Pitäisi näkyä latvoissa.
Kuvien perusteella ainakin raivuu on toteutettu hyvin, ei näy konkeloita eikä väliin oo jäänyt sellaista runkoa joka haittaa hakkuuta tai aiheuttaa ylimääräistä työtä konekuskille
Tyypillinen hoitamattoman metsän ongelma. Puu on liian pientä korjattavaksi ja latvukset ehtvät supistua liikaa. Osa puista tuhoutuu itseharvennuksen seurauksena ja palsta jää puustoltaan epätasaiseksi.
Ja vielä kerran se asia,josta olen toistuvasti varoittanut. Energiapuunkorjuulla ei metsän tilaa pystytä monestikaan parantamaan . Ei varsinkaan silloin, kun palstan puut eivät kelpaa kenellekään. Silloin on vain jatkettava odottelua ,kunnes leimikko kelpaa. Kuvassa on tehty se ,mitä oli tehtävissä. Markkinat määräävät jatkon.
Suorittavalla kun ei ole kokemusta kuin epäonnistuneista e-puukohteista, niin sillä tulee tuommosia kommentteja.
Hoitamaton metsä ja hoidettu epuumetsä on kaksi eri asiaa .
Hoidettu epuu- metsä? Hohhoijaa..
Perinteiset energiapuukohteet ovat joko hoitamattomia tai kohteita, joissa hoitotoimenpiteet ovat olleet liian lieviä. On aika laaja kokemus kymmenen vuoden ajalta useilla paikkakunnilla ja eri yrittäjien palveluksessa ko hommasta ja kuuluin 2000- luvun alussa alan pioneeriporukkaan.
Alkuperäinen tavoite oli korjata energiapuuta teiden varsilta , peltojen reunoilta ja ”pitkäksi” päätyneiltä nuoren metsän kunnostuskohteilta. Jälkimmäiseltä siksi, että silloisiin tarpeisiin eivät peltojen reunat ja teiden varret tuottaneet riittävästi materiaalia.
Homma laitettiin lopullisesti pilalle, kun kohteiksi ilmestyi nuoria metsiä/ taimikoita, jotka olisi ollut hoidettavissa kustannustehokkaammin raivaussahalla. Lisäksi kemeran tultua kuvioon mukaan ihmiset alkoivat mieltää energiapuunkorjuun hoitomuodoksi. Tosiasiassa kyseessä oli taimikon kohdalla vain kallis pelastustoimi ,joka ei välttämättä tuottanut toivottua tulosta. Ei isännälle eikä hakkuun toteuttaneelle yrittäjälle. Isäntä saattoi toki muuttaa hoitokulut saataviksi, mutta nuori metsä oli hyvin usein jo pilalla jo siinä vaiheessa, kun hakkuu toteutettiin. Siinä syitä nuivaan suhtautumiseeni energiapuuhommiin. Metsää tulee kasvattaa ensisijaisesti ainespuuksi. Ei poltettavaksi.
Mitähän kauheuksia seuraisi jos lainsäädäntöön lisättäisiin hoitovelvoite?
Voisi kuvitella että työtilanne ainakin metsänhoidon neuvojilla kasvaisi, mutta suorittajien määrä ei kasvaisi.
Ja mitä olemassaolevaa lainsäädäntöä esim. Laki metsätuhojen torjunnasta jne. katselee, niin kovin rankkoja rangaistuksia ei ole vielä taidettu oikeudessa määrätä?
Itse en tuota kannata. Olen sitä mieltä että oman omaisuuden suhteen voi toimia kuinka haluaa.
Kävin tänään tuossa kuviolla ja nauhoitin ajourat ja suunnittelin varaston. Heti kun aika ja sää sallii, niin alkaa moottorisahahakkuu. Puut menee omaan uuniin.
Ne energiapuuhakkuut olivat vain osa toimenkuvasta. Tein pääasiassa harvennuksia viimeiset 15 vuotta. Energiapuuharvennusten jäljiltä
(toisten tekemien) ei monestikaan ollut juurikaan harvennnettavaa seuraavadsa hakkuussa. Palsta oli päätynyt jo siihen tiheyteen materiaalin puuttuessa ,että harvennettavaa löytyi hyvin niukasti tai ei lainkaan , jolloin oli suoritettava pelkkä ohimarssi ja jätettävä palsta odottamaan suosiolla päätehakkuuta.
Oli myös tapauksia,kuten kuvassaa. Palsta ei kelvannut tukkoisuutensa takia harvennettavaksi ilman raivausta. Kun raivaus toteutettiin , huomattiin, että harvennettavaa ei ollutkaan riittävästi ja palstan puut jätettiin vuosiksi järeytymään. Kuvan tapauksessakin ihmetllään, miks puita ei ole hakattu. Kun ei ole otettavaa, ei hakata.
Kerroin kokemuksistani sen vuoksi, että samoja virhrheitä ei enää toistettaisi ja metsänhoitorästejä hoidettaisiin toimivammilla menetelmillä verrattuna siihen ,että viedään moto ongelmia ratkomaan.
Kuvat vääristää tiheyttä. Viime viikolla otin omasta liki harvennusta kaipaavasta männiköstä kuvan jossa rkl 1600-2000 välissä ha. Kun sitä katselin niin näytti yllättävän harvalta, vaikka totuus on että on sakea kuin mikäkin.
Kuvassa oleva mäntypuuston keskimääräinen runkotilavuus siinä 60 litraa. Rl 1900, Kuusella siinä 50 litraa Rl 2400. Eli otettavaa olisi ollut, mutta mutkikkaan kuvio perälle konemies ei löytänyt vaikka oli nauhoitettu.
Liekö nauhat kadoneet tai jotain muuta. Hakkuu tehtiin ilman karttaa, joten osasyy voi olla siinäkin.
Karsittua energiarankaa kertyi keskimäärin 40 m3/ha, joten ihan risukosta ei ollut kysymys. Kauppa sattui hyvään markkinaan.
Mutta kuten totesin niin moottorisaha on keksitty ja polttopuuta tarvitaan joka vuosi. Tuosta puskasta kertyy parin vuoden tarpeet. Eli tuottoa omalle työlle jää kyllä, jos vertaa että 1m3 puuta vastaisi vaikka 150 l lämmitysöljyä.
Poistettavien runkojen keskitilavuus olisi ollut käytännössä alle 50 litraa/ runko. Ovat huomanneet tilanteen ja jättäneet puut kasvamaan. Harvennuskohu johtui aikanaan osittain siitä, että oli harvennettu liian pientä puustoa. Kuvan tapauksessa on vain korjattu askelmerkkejä kohun seurauksena. Voi olla ,että korjuuyrittäjä on antanut myös palautetta ja syyn keskeytykselle ostotoimihenkilölle, mutta tämä ei ole saanut suutaan auki kertoakseen keskeytyksen syyn mo:lle. Tapaus ei ole ensimmäinen laatuaan, jossa korjuu on keskeytetty puiden pienuuden vuoksi.
Ei mennyt ihan tuolla tavalla. Oli hankintakauppa, eli ostin konetyön ja nauhoitin itse. Virheenä se että luotin nauhoituksen säilyvän ja kuljettajan kertoman että tehty on nauhoituksen loppumiseen saakka. Mutta kaikkea sattuu kun porukalla touhutaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kuvat osoittavat, että asiat etenevät tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä.
Karsiutunut ainakin jo liikaakin. Pituudesta ja latvoista ri luvista saa selvää mutta karsikon perusteella on harvennus myöhässä. Onko jo taimikkokin ollut yli tiheä?
Männyn osalta ei hätää, kuusi jo kärsii.
Kuvion historia voisi olla tämän suuntainen: Mt-, luontaisesti uudistettu männylle, muokattu äestämällä. Aikaa jotanoin 25v. Sen jälkeen ollut oman onnensa nojassa.. Ajatus kokeilla vieläkö moottorisaha kestää itsellä käsissä, eli manuhakkuuna kunnostus. Tulee turha työvaihe, koska energiarankana olisi ollut valmis paketti pari vuotta sitten. Mutta toisaalta polttopuiden menekki on vakio.
Jaa-a. Olisikohan kevyempi raivaus ja kokorunkokorjuu sittenkin ollut taloudellisesti viisaampi vaihtoehto.
No, kyllä tuosta metsän saa kun varoen tekee.
Tauta vaikuttaa lopputuloksen oloiselta. Mukava kohde pientä ”hankintakauppaa” varten. Kiva tuollaista on tehdä ja näkee, mitä saa huolellisella työllä aikaiseksi. Paha vaan, että kuitupuun kysyntä on heikko.
Tämä juuri harmittaa, kun toisinaan arvaamattomasta syystä hakkuun tekijä jättää jonkun kohdan käsittelemättä ja siitä alkaa kohteen alamäki.
Maassa olevalla risulla on ollut myös huomattava lannoite vaikutus, joka alkaa nyt hiipumaan. Nyt harvennus ja apulantaa perään, niin hyvin kasvaa. Vaikuttaa sen toiset viisi vuotta, hyvä metsä tulee. Pitäisi näkyä latvoissa.
Kuvien perusteella ainakin raivuu on toteutettu hyvin, ei näy konkeloita eikä väliin oo jäänyt sellaista runkoa joka haittaa hakkuuta tai aiheuttaa ylimääräistä työtä konekuskille
Tyypillinen hoitamattoman metsän ongelma. Puu on liian pientä korjattavaksi ja latvukset ehtvät supistua liikaa. Osa puista tuhoutuu itseharvennuksen seurauksena ja palsta jää puustoltaan epätasaiseksi.
Ja vielä kerran se asia,josta olen toistuvasti varoittanut. Energiapuunkorjuulla ei metsän tilaa pystytä monestikaan parantamaan . Ei varsinkaan silloin, kun palstan puut eivät kelpaa kenellekään. Silloin on vain jatkettava odottelua ,kunnes leimikko kelpaa. Kuvassa on tehty se ,mitä oli tehtävissä. Markkinat määräävät jatkon.
Suorittavalla kun ei ole kokemusta kuin epäonnistuneista e-puukohteista, niin sillä tulee tuommosia kommentteja.
Hoitamaton metsä ja hoidettu epuumetsä on kaksi eri asiaa .
Hoidettu epuu- metsä? Hohhoijaa..
Perinteiset energiapuukohteet ovat joko hoitamattomia tai kohteita, joissa hoitotoimenpiteet ovat olleet liian lieviä. On aika laaja kokemus kymmenen vuoden ajalta useilla paikkakunnilla ja eri yrittäjien palveluksessa ko hommasta ja kuuluin 2000- luvun alussa alan pioneeriporukkaan.
Alkuperäinen tavoite oli korjata energiapuuta teiden varsilta , peltojen reunoilta ja ”pitkäksi” päätyneiltä nuoren metsän kunnostuskohteilta. Jälkimmäiseltä siksi, että silloisiin tarpeisiin eivät peltojen reunat ja teiden varret tuottaneet riittävästi materiaalia.
Homma laitettiin lopullisesti pilalle, kun kohteiksi ilmestyi nuoria metsiä/ taimikoita, jotka olisi ollut hoidettavissa kustannustehokkaammin raivaussahalla. Lisäksi kemeran tultua kuvioon mukaan ihmiset alkoivat mieltää energiapuunkorjuun hoitomuodoksi. Tosiasiassa kyseessä oli taimikon kohdalla vain kallis pelastustoimi ,joka ei välttämättä tuottanut toivottua tulosta. Ei isännälle eikä hakkuun toteuttaneelle yrittäjälle. Isäntä saattoi toki muuttaa hoitokulut saataviksi, mutta nuori metsä oli hyvin usein jo pilalla jo siinä vaiheessa, kun hakkuu toteutettiin. Siinä syitä nuivaan suhtautumiseeni energiapuuhommiin. Metsää tulee kasvattaa ensisijaisesti ainespuuksi. Ei poltettavaksi.
Mitähän kauheuksia seuraisi jos lainsäädäntöön lisättäisiin hoitovelvoite?
Voisi kuvitella että työtilanne ainakin metsänhoidon neuvojilla kasvaisi, mutta suorittajien määrä ei kasvaisi.
Ja mitä olemassaolevaa lainsäädäntöä esim. Laki metsätuhojen torjunnasta jne. katselee, niin kovin rankkoja rangaistuksia ei ole vielä taidettu oikeudessa määrätä?
Itse en tuota kannata. Olen sitä mieltä että oman omaisuuden suhteen voi toimia kuinka haluaa.
Kävin tänään tuossa kuviolla ja nauhoitin ajourat ja suunnittelin varaston. Heti kun aika ja sää sallii, niin alkaa moottorisahahakkuu. Puut menee omaan uuniin.
As i said – ei ole kokemusta suorittavalla kuin huonoista kohteista. Ei ole nähnyt tilannetta laajemmalti .
Ne energiapuuhakkuut olivat vain osa toimenkuvasta. Tein pääasiassa harvennuksia viimeiset 15 vuotta. Energiapuuharvennusten jäljiltä
(toisten tekemien) ei monestikaan ollut juurikaan harvennnettavaa seuraavadsa hakkuussa. Palsta oli päätynyt jo siihen tiheyteen materiaalin puuttuessa ,että harvennettavaa löytyi hyvin niukasti tai ei lainkaan , jolloin oli suoritettava pelkkä ohimarssi ja jätettävä palsta odottamaan suosiolla päätehakkuuta.
Oli myös tapauksia,kuten kuvassaa. Palsta ei kelvannut tukkoisuutensa takia harvennettavaksi ilman raivausta. Kun raivaus toteutettiin , huomattiin, että harvennettavaa ei ollutkaan riittävästi ja palstan puut jätettiin vuosiksi järeytymään. Kuvan tapauksessakin ihmetllään, miks puita ei ole hakattu. Kun ei ole otettavaa, ei hakata.
Kerroin kokemuksistani sen vuoksi, että samoja virhrheitä ei enää toistettaisi ja metsänhoitorästejä hoidettaisiin toimivammilla menetelmillä verrattuna siihen ,että viedään moto ongelmia ratkomaan.
Kuvat vääristää tiheyttä. Viime viikolla otin omasta liki harvennusta kaipaavasta männiköstä kuvan jossa rkl 1600-2000 välissä ha. Kun sitä katselin niin näytti yllättävän harvalta, vaikka totuus on että on sakea kuin mikäkin.
Relaskooppi koe-alat mallatessa harvennuskäyriin ennen ja jälkeen korjuun poistaisi monta polemiikkia. Runkoluku myös.
Kuvassa oleva mäntypuuston keskimääräinen runkotilavuus siinä 60 litraa. Rl 1900, Kuusella siinä 50 litraa Rl 2400. Eli otettavaa olisi ollut, mutta mutkikkaan kuvio perälle konemies ei löytänyt vaikka oli nauhoitettu.
Liekö nauhat kadoneet tai jotain muuta. Hakkuu tehtiin ilman karttaa, joten osasyy voi olla siinäkin.
Karsittua energiarankaa kertyi keskimäärin 40 m3/ha, joten ihan risukosta ei ollut kysymys. Kauppa sattui hyvään markkinaan.
Mutta kuten totesin niin moottorisaha on keksitty ja polttopuuta tarvitaan joka vuosi. Tuosta puskasta kertyy parin vuoden tarpeet. Eli tuottoa omalle työlle jää kyllä, jos vertaa että 1m3 puuta vastaisi vaikka 150 l lämmitysöljyä.
Kyllä.
Karttaohjelma motossa, paikannus, hakkuu-urapiirto, kasamerkinnät ja ajokoneen paikannus sekä urapiirto.
Aivan ehdottomat varustukset
Poistettavien runkojen keskitilavuus olisi ollut käytännössä alle 50 litraa/ runko. Ovat huomanneet tilanteen ja jättäneet puut kasvamaan. Harvennuskohu johtui aikanaan osittain siitä, että oli harvennettu liian pientä puustoa. Kuvan tapauksessa on vain korjattu askelmerkkejä kohun seurauksena. Voi olla ,että korjuuyrittäjä on antanut myös palautetta ja syyn keskeytykselle ostotoimihenkilölle, mutta tämä ei ole saanut suutaan auki kertoakseen keskeytyksen syyn mo:lle. Tapaus ei ole ensimmäinen laatuaan, jossa korjuu on keskeytetty puiden pienuuden vuoksi.
Ei mennyt ihan tuolla tavalla. Oli hankintakauppa, eli ostin konetyön ja nauhoitin itse. Virheenä se että luotin nauhoituksen säilyvän ja kuljettajan kertoman että tehty on nauhoituksen loppumiseen saakka. Mutta kaikkea sattuu kun porukalla touhutaan.