Metsäpalveluista toivotaan tarkempia raportteja

Metsäpalvelujen tarjoajat raportoivat tekemistään töistä metsänomistajalle vaihtelevasti. Lisätiedolle näyttäisi olevan kysyntää.

  (Kuvaaja: Juha Tanhua)
(Kuvaaja: Juha Tanhua)

Metsänomistajat haluavat nykyistä tarkempia raportteja teettämistään metsänhoitotöistä, ilmenee Suomen metsäkeskuksen tekemästä selvityksestä.

”Monet metsänhoitotöitä tilaavat metsänomistajat asuvat kaukana metsästään. He haluaisivat selvän raportin siitä, miten tilattu työ on onnistunut. Tällä hetkellä metsänomistajille lähtee usein vain lasku”, kertoo palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskuksen selvitystä varten haastateltiin viittä metsänomistajaa pääkaupunkiseudulta ja viittä Pohjois-Savosta.

”Otos ei ole suuri, mutta luo pohjaa sille, mihin suuntaan raportointia tulisi kehittää”, sanoo Metsäkeskuksen asiantuntija Kirsi Greis.

Selvitykseen haastatellut metsänomistajat kaipasivat yksityiskohtaista tietoa metsänhoitotöiden toteutuksesta. Samalla he korostivat, että olennaisten asioiden tulee löytyä raportin alusta. Myös kuvat ja kartat koettiin tärkeiksi.

Lisäksi metsänomistajat toivoivat loppuraporttiin ehdotuksia siitä, mitä metsässä seuraavaksi tulisi tehdä.

”Palveluntarjoajilla olisi tässä hyvä hetki markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan”, Hostikka sanoo.

Käytäntö vaihtelee

Käytännössä metsänomistajien kohtaamat loppuraportoinnin tavat vaihtelevat palveluntarjoajasta riippuen. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen kertoo, että yhdistyksellä ei ole tiettyä mallia, jonka mukaan toimia.

”Osa toimihenkilöistä lähettää metsänomistajille kuvia, joista näkyy, miltä metsä näytti ennen metsänhoitotöitä ja miltä se näyttää niiden jälkeen. Jotkut lähettävät omavalvontalomakkeita”, hän sanoo.

Omavalvontalomake on palveluntarjoajien työväline, jolla he valvovat työnsä laatua. Metsänhoitoyhdistys Savotassa omavalvontalomakkeet pyritään lähettämään kaikille metsänhoitotöitä teettäneille metsänomistajille, kertoo yhdistyksen johtaja Rauno Karppinen.

Molemmissa yhdistyksissä panostetaan nyt kuvamateriaaliin. Päijät-Hämeessä aiotaan kokeilla kopterilla kuvatun videon, Savotassa kännykkäkuvien käyttöä.

”Metsänomistajia kiinnostaa eniten se, miltä metsässä näyttää työn jälkeen. Kirjallinen raportti ei pysty korvaamaan kuvaa”, Yli-Talonen sanoo.

Hinta haasteena

Metsäpalveluyritys Metsäpron perustajalta Henry Ylimäeltä asiakkaat eivät ole pyytäneet raportteja tehdystä työstä. Lasku on riittänyt.

”Joskus olen käynyt metsänomistajan kanssa katsomassa työn jälkeä siinä vaiheessa, kun työ on ollut vielä kesken. Isommista raivauksista olen lähettänyt sähköpostiin valokuvia”, Ylimäki kertoo.

Hänen mukaansa useimmille metsänomistajille riittää tieto siitä, että työt on tehty.

”Joku saattaisi tietysti haluta enemmän sisältöä palvelulle. Olisi hyvä, jos metsänomistajat kertoisivat tarkemmin, mitä haluavat”, Ylimäki pohtii.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 2/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus