Metsäsuunnittelun professori: Paraskaan metsävaratieto ei korvaa metsäsuunnitelmaa

Jari Vauhkonen pitää tekoälyn mahdollisuuksia päätähuimaavina.

Tilaajille
Pohjoiskarjalainen ilmapiiri osuu jotenkin omaan makuun. Jari Vauhkonen vaihtoi Helsingistä Joensuuhun, mutta professuurin nimike pysyi samana. Washington State -yliopiston paita on muisto konferenssimatkalta.
Pohjoiskarjalainen ilmapiiri osuu jotenkin omaan makuun. Jari Vauhkonen vaihtoi Helsingistä Joensuuhun, mutta professuurin nimike pysyi samana. Washington State -yliopiston paita on muisto konferenssimatkalta.
Ladataan...

Kommentit (3)

  1. Meidän yhteismetsällä on tällä hetkellä yksinkertainen metsäsuunnitelma. Keskimäärin 1,3 % vuodessa aukoksi. (meillä on paljon kuivahkoja tai kuivia kankaita) Tärkein kriteeri se, että uudistetaan ensiksi kohteita, joissa arvioidaan aukkoon kasvavan metsän kasvulisäyksen olevan mahdollisimman suuri verrattuna hakattavaan metsään. Harvennukset puolestaan tehdään silloin, kun maastohavainnot kertovat niiden olevan tarpeelliset. Näistä sitten muotoilen vuosittain mahdollisimman suuria ja järkevästi hakattavia leimikoita tietysti myös markkinatilanne huomioon ottaen.

    Tietysti aina 10-vuosittain tarkistetaan hakkuusuunnitelmaa.

    Itse en usko mihinkään pienipiirteiseen hakkuusuunnitteluun. Siitä syntyy lopulta sellainen tilkkutäkki, että järkevä puunkasvatus ja -korjuu on mahdotonta. Kannattaa nimittäin muistaa, että metsätalouden päätarkoitus on kasvattaa puuta ja myydä sitä niin, että sen korjuu on myös taloudellista.

    Kannattaa myös todeta, että metsänomistajan puustaan saama kantoraha kymmenkertaistuu jalostusketjussa. Kaikki puu mikä jää kasvattamatta ja hakkaamatta heikentää maaseudun elinvoimaa ja kansantaloutta. Siksi esimerkiksi metsän jättäminen hakkaamatta hiilensidonnan vuoksi on kyllä suorastaan tuhoisaa. Eihän sitä paitsi kukaan voi taata, että se hiilivarasto säilyy metsässä. Mikä tahansa myrsky tai metsäpalo voi sen tuhota.

  2. Hyvältä tuntuu asiantuntijan oma näkemys:
    ”Metsäsuunnitelma on omassa päässä”. Näin koen itsekin. Toki tilastolliset tiedot ovat tämänkin pohjana ja kuviot kartoilla. Mutta tärkeintä on mielestäni oma asenne, omaa kiinnostus ja oma vastuu omasta metsästä.
    Metsänomistajan on hyvä katsoa asioita pitkistä perspektiiveistä ja omasta tahtotilasta käsin,

  3. Tekoälyä tungetaan vähän jokapaikkaan. Se, että ohjelma osaa ottaa yhdestä tietolähteestä puuston olevan kuusikkoa ja toisesta, että puuston ikä on 100 vuotta ja tämän perusteella ehdottaa päätehakkuutta ei ole tekoälyä, vaan ihan normaalia tietokoneiden ohjelmalogiikkaa. Se, että tekoäly luo tietojen perusteella jotain aivan uusia metsänkäsittelytapoja on tekoälyä.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat