Ladataan...
Uudet selvitykset: Metsäteollisuus kiistää ensiharvennusten kehnouden
Metsäyhtiöt väittävät teettämiensä tarkastusten perusteella, että ensiharvennusten laatu Keski-Suomessa on parempi kuin Metsäkeskus omissa mittauksissaan totesi.
Tilaajille
Kun arvioidaan korjuujälkeä, ei käytyöilmoitukseen merkityllä hakkuutavalla saisi olla mitään merkitystä. Pitäisi mitata puuston/mersikön kehityskelpoisuus, vauriot, jne.
Jotakin ehkä tietäisin, kun olin siellä itsekin – noin 40 vuoden hakkuiden tarkastuskokemuksella voin todeta, ettei mitään uutta metsärintamalla.
Toki minun aikanani hiilinielusanaa vasta makusteltiin metsäläisten keskuudessa.
Harvennushakkuita on aina ollut ongelmia. Nyt en puhu haasteista, jotka osoittavat vain puhujan huonoa asiantuntemusta. Aiemmin sentään pyrittiin suositeltuun kasvatustiheyteen. Silti tulokset olivat huonoja, koska maastovaurioiden ohella syntyi paljon puustovaurioita juuristoon ja runkoihin. Syyt olivat moninaisia: liian raskas kalusto, huonot korjuuolosuhteet, ammattitaidottomuus, piittaamattomuus yms. Olenkin ihmetellyt onko korjuujälki todella parantunut vai vaatimuksia lievennetty?
Parempi myöhään kuin milloinkaan metsäkeskus!
Ei tuohon tarvii mehtäkeskusta eikä metsäteollisuutta arvioimaan, kun huomaa, että ei isolla koneella missä on vielä leveät telat, niin koneen leveys on jo neljä metriä.
Teeppä sellasella yhdistelmällä sitte neljän metrin uraa.
Urasta tulee äkkiä viis metrii levveitä ja risteykset on sitte tosi avaria. Sitten kun viellä korjuun suunnittelu on kuskin vastuulla eikä kaikilla se homma oo ihan hallussa.
niin lopputulos on voi olla huono.
Leveillä ja kantavilla teloilla, molemmista päästä ns. kaivuriteloilla varustettu metsätraktori on kyllä kantava, mutta pienillä ja sirpaleisilla kuviolla se vaatii urienristeyksiin hieman normalia enemmän tilää, kääntösäteen vuoksi !
Liian suuri taimikon kasvatustiheys eli yli 1200 kpl/ha tuottaa ylitiheitä ja riukuuntuvia ensiharvennusmetsiä, joiden hakkuita vielä ymmärtämättömästi lykätään suuremman hakkuusaannon vuoksi.
Näin valtapuustonkin latvus taantuu lyhyeksi ja luonnollisesti jälki on rumaan heti EH:n jälkeen. Metsän toipumiseenkin menee vuosia.
Järkevintä on kasvattaa n. 1200 tainta/ha ja tehdän ensiharvennus kuitupuuksi tai polttorangaksi 600 r/ha heti kun puustoa uhkaa osittainenkin karsiutuminen.
Näin mitään romahdusta kasvuun ei tapahdu ja 600 rungon tiheydellä puuston järeytyminen on nopeaa. Seuraavassa väljennyksessä, joka sekin pitää tehdä niin, että vihreää latvusta on vielä ainakin 50 % puun pituudesta, saadaan jo osa harvennuspuusta tukkina.
Seuraava tiheys 400 r /ha kasvaakin sitten jo yli 70 %:sti arvopuuta eli tukkia.
Metsäteollusuus on asiassa osaisena eli teoista epäiltynä ja vastaa odotetusti kieltämällä rikkeensä!