Metsäkeskukselle on saapunut tuhohakkuuilmoituksia tammikuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana yhteensä noin 21 000 hehtaarilta. Se on lähes puolet enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, ja liki saman verran kuin koko viime vuonna yhteensä. Viime vuonna metsätuhoja ilmoitettiin kaikkiaan runsaat 24 700 hehtaaria.
”Tuhopinta-alan kasvua selittävät viime ja tämän vuoden useat ukkos- ja myrskypuuskat. Viime vuoden lopulla tapahtuneita laajoja Lyly- ja Jari-myrskyjen aiehuttamia tuhoja on korjattu paljon vielä tämän vuoden puolella. Lisäksi tänä kesänä on esiintynyt tiheään uusia syöksyvirtauksia ja puuskia”, summaa metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Metsäkeskukselta.
Myrskyt ovat runnelleet metsiä etenkin Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Kainuussa.
Hyönteistuhojen määrä on sen sijaan tippunut lähes tuhat hehtaaria viime vuodesta. Metsänkäyttöilmoituksissa hyönteistuhoista ilmoitettiin tammi-syyskuun välisenä aikana yhteensä runsaalta 1 700 hehtaarilta. Vuosi takaperin vastaavaan aikaan hyönteistuhoilmoituksia saapui lähes 2 700 hehtaarilta. Kesän aikana hyönteistuhohakkuita ilmoitettiin vain runsaalla 450 hehtaarilla, mikä on yli puolet vähemmän kuin kesällä 2024.
Metsänkäyttöilmoitusten hyönteistuhoista merkittävä osa on kirjanpainajan aiheuttamaa tuhoa.
Kirjanpainajat iskeytyneet tuulenkaatoihin
Luonnonvarakeskus seuraa Metsäkeskuksen kanssa kirjanpainajien parveilua ja runsastumista feromonipyydyksin. Seuranta päättyi syyskuun puolisvälissä.
Tänä vuonna kirjanpainajien riskiraja eli yli 15 000 kuoriaista pyydyksellä ylittyi vain kahdeksalla seurantapaikkakunnalla. Viime vuonna rajat paukkuivat kaikkiaan 20 paikkakunnalla.
Tänä vuonna riskirajan ylittäneet pyydykset sijaitsivat Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa sekä Kanta-Hämeessä. Muissa osissa maata raja ylittyi vain yhdellä seurantapisteellä Keski-Suomessa.
Riskirajan ylittyminen tarkoittaa, että uhka kirjanpainajien iskeytymiseen terveisiin eläviin kuusiin on selvästi kohonnut.
”En muista, että Kaakkois-Suomessa olisi ikinä ollut näin vähän kirjanpainajaa oman kuusivuotisen seurantahistorian aikana”, Kokkonen kertoo.
Kokkonen on kokenut pyydyksiä Joutsenossa.
Kirjanpainajien parveilua hillitsivät kevään ja alkukesän epävakaiset säät. Parveilu vilkastui heinäkuun helteiden aikaan, mutta tyypillisesti kuusten kuolleisuusriskiä kasvattaa enemmän alkukesän kuin loppukesän runsas parveilu.
Sateisilla alueilla kuuset ovat todennäköisesti olleet elinvoimisia ja puolustuskykyisiä. Näillä alueilla kirjanpainajatuhot eläviin puihin ovat jääneet vähäisemmiksi. Kirjanpainajat ovat hyödyntäneet lisääntymiseen tuulenkaatoja, joita on ollut runsaasti.
Loppuvuodesta merkittävä osa ilmoituksista
Toisaalta loppukesään painottunut parveilu saattaa vaikuttaa tuhohavaintoihin.
”Nyt kirjanpainajat parveilivat myöhään ja munivat heikentyneisiin puihin myöhään. Alkavatko niistä kaarnat tippua vasta loppusyksyn aikana vai ensi keväänä? Tänäkin vuonna alle puolet hyönteistuhoista metsänkäyttöilmoituksilla on todennäköisesti viime vuonna alkaneita tuhoja”, Kokkonen arvioi.
Edellisinä vuosina loka-joulukuussa on saapunut noin kolmasosa koko vuoden hyönteistuhoilmoituksista.
”Tämän vuoden lopulla ilmoituksia tulee luultavasti edellisvuosia vähemmän loppuvuonna. Arvioin, että lopputulema on kokonaisuudessaan noin tuhat hehtaaria edellisvuotista vähemmän hyönteistuhojen osalta”, Kokkonen sanoo.
Kuivuuden vaivaamilla alueilla tarkkana
Aikaisemmin kirjanpainajamäärät ovat olleet nousussa muun muassa Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Nyt näille alueille on kohdistunut runsaasti myrskytuulia. Lisäksi kesä on paikoin ollut kuiva. Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu kertoo, että syyskuun lopussa kuivuus vaivasi Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Kuivia alueita on vielä tämän kuukauden ennusteessa.
Kuivuuden vaivaamilla alueilla kuuset ovat alttiimpia hyönteistuhoille.
”Kuivilla alueilla voi olettaa, että on enemmän hyönteistuhoja, mutta ne näkyvät ehkä viiveellä”, Kokkonen ennakoi.
Kuivuuskarttaa voi hyödyntää maastoaskeleiden kohdistamiseen muiden riskikarttojen lisäksi. Kuusikoiden terveyttä kannattaa seurata tarkasti erityisesti kuivuuden vaivaamilla alueilla ja sellaisilla alueilla, joilla on aikaisemmin esiintynyt paljon hyönteistuhoja.
Syken kuivuuskartta löytyy osoitteesta www.vesi.fi/kuivuustilanne/
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään