1. Onko hyvä, että Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n ennallistamisasetuksen?
Ennallistamisasetus tähtää luontokadon pysäyttämiseen. Se on tärkeää niin meidän kuin tulevien sukupolvien kannalta. Oma kysymyksensä on, olisiko asian voinut hoitaa jotenkin muuten kuin asetuksen kautta.
2. Mitä asetus tarkoittaa metsien osalta?
EU:n jäsenmaiden on vuoteen 2030 mennessä tehtävä ennallistamistoimia vähintään 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista. Huonokuntoisista luontotyypeistä on ennallistettava vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Metsissä jäsenmaiden tulee seurata metsälintukantojen kehitystä sekä kuuden muun indikaattorin kehitystä. Näitä indikaattoreja voivat olla esimerkiksi kuollut puu, eri-ikäisrakenteisten metsien osuus ja puulajien monimuotoisuus.
3. Miten asetus vaikuttaa metsänomistajiin?
Keskeistä on, että asetus ei ymmärtääkseni estä metsätalouden harjoittamista. Lisäksi metsiin liittyvät indikaattorien asiat ovat sellaisia, jotka ovat meillä jo mukana metsänhoidossa. Iso kysymys on, miten ennallistaminen ja metsätalous sovitetaan yhteen.
Vuoteen 2030 asti keskitytään ennallistamaan Natura-alueita, joten yksityismetsänomistajien talousmetsiin asetus ei alkuvaiheessa juuri vaikuta.
4. Millainen asetuksen aikataulu on?
Asetus vaatii vielä Euroopan unionin neuvoston hyväksynnän. Asetus voisi tulla voimaan toukokuussa, minkä jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat. Vasta sitten nähdään tarkasti, millaisia käytännön vaikutuksia asetuksella on.
Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Metsätaloudessa ennallistaminen on humpuukia Suomessa.
Luonnon tilan parantaminen ei.
Suomen metsiä on heikennetty ja kuritetty jatkuvalla kasvatuksella eli harsintahakkuilla kiihtyvästi sotaan asti. Ei ole mitään järkeä alkaa matkimaan jo heikentyneitä metsäisiä biotooppeja 1950-luvun tasolla.
Järkevintä hiilensidonnan/ilmakehän, maaseudun elinvoiman ja talouden kannalta on tuottaa puuta kangasmailla ja ravinnerikkailla soilla niin tehokkaasti kuin osaamme. Jo kaikkien hoitorästien poistamisella kasvu kiihtyisi 50 %.
Metsänhoitoon on helppo sisällyttää lajirunsautta ja moninaisuutta tukevia toimia.
Lajikato johtuu kuitenkin ensisijaisesti luontoon kaikkialle jo levinneistä myrkyistä (kotitaloudet, maatalous, teollisuus) ja hormonihäirintäkemikaaleista (mikromuovi) sekä paikallisesti ääni ja valosaasteesta.
Asia selviää johtavan tutkijan, prof. Shanna Sawn kirjasta ”Count Down” (2022) EDC kemikaaleista (Endocrine Disturbing Chemicals).
Luomakunta on näkymättömän ja hiljaisen katastrofin tiellä, jossa lajien lisääntyminen sekä hormoni- ja sukupuoliterveys hyönteisistä alkaen on kriisiytymässä.
Miksi johtajamme eivät edistä ihmiskunnan hävittämien n. 40 milj. km2:n metsien palauttamista niin paljon kuin mahdollista. Maltillinenkin punaisen lihansyönnin vähentäminen vapauttaisi metsitykseen paljon maata laitumina olevista jättimäisestä 30 milj. km2:stä.
Jo 20 milj. km2:n metsittäminen panisi ilmastonmuutoksen peruuttamaan reipasta vauhtia. Näilä lämpötiloilla Suomessakin olisi satoja tuhansia hehtaareita metsityskelpoisia puuttomia alueita.
Onneksi koko paska kaatuu.