1. Yllättikö Metsäkeskuksen korjuuselvityksen huono tulos?
Siinä mielessä ei, että Metsäkeskuksen tarkastusten tulokset ovat jo aiempina vuosina olleet samansuuntaisia. Toisaalta tulos poikkeaa merkittävästi oman laadunvalvontamme tuloksista. Tutkimme urakanantajamme kanssa nämä kohteet, jonka jälkeen tilannetta voidaan arvioida tarkemmin.
2. Mihin toimiin Metsä-Multia aikoo ryhtyä harvennusten laadun varmistamiseksi?
Harvennusvoimakkuutta ja ajourien leveyttä on aina korostettu henkilöstömme koulutuksissa ja korjuun omavalvonnassa. Jatkossa hyvän metsänhoidon mukainen toiminta varmistetaan entistä tarkemmin laatumittauksilla.
Erityisesti kiinnitämme huomiota pienen poistuman ja puustoltaan pieniläpimittaisten kohteiden käsittelyyn. Ne eivät ole helppoja ammattitaitoisillekaan hakkuukoneen kuljettajille.
3. Aiotteko hankkia nykyistä pienempiä koneita ensiharvennuksille?
Meillä on yleisesti alalla käytössä olevaa kalustoa, jolla pitää pystyä toimimaan hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti myös jatkossa. Meidän tulee tarkastella toimintaamme yrityksessämme sekä koko sektorilla kriittisesti – niin myös Metsäkeskuksen tutkimusta ja sen tuloksia.
4. Oletteko saaneet palautetta metsänomistajilta?
Alkuvuoden aikana muutama metsänomistaja on soittanut ja kiittänyt ammattitaitoisesta harvennusten laadusta. Urakanantajiemme puun myyjiltä keräämät palautteet eivät tue Metsäkeskuksen tuloksia. Ne ovat aiheuttaneet laajaa hämmennystä metsänomistajien ja alan toimijoiden keskuudessa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Harvennuksessa on ajourilla suuri merkitys. Isolla leimikolla ajourat voi suunnitella tarkoituksenmukaisella tavalla. Pienelle tai hankalan muotoiselle kohteelle tulee väistämättä enemmän ajouria. Olisi mielenkiintoista tietää mikä kokoisista kohteista tutkimuksessa oli kyse. Tietysti kaikissa tapauksissa leveät ajourat on virhe, ellei kyse ole, että se johtuu puiden vähäisyydestä.
Harvennuksessa oleellista on tietysti jätettävien puiden kunnon latvus. Toinen on kasvamaan jätettävien puiden riittävä lukumäärä. Mielestäni pohjapinta-ala saa vähän alittua, jos metsän jatkokasvun kannalta oleelliset ehdot täyttyvät. Itse pyrin siihen, että ensiharvennus tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Jos kuviolla esiintyy aukkoisuutta, niin ei siitä harventamalla saa täystiheää.
Siis työn laatua tarkestettaessa pitää siis ottaa huomioon myös sen olosuhteet. Ei vain kaavamaiset mitattavat suureet.
Omavalvonnassa tehtyjen koealojen sijainti ja siltä saadut tulokset kuvaa välttämättä koko kuvion tilannetta. Tuskin monikaan kuski valitsee koealaa palstan heikointa kohtaa , kun saa järjestelmästä viesitin ”harvennettu liikaa”. Silmä tarkastetaan ja koeala otetaan helposti puustoisemmadta kohdasta , josta
…puustoisemmasta kohdasta , josta saadaan varmasti hyväksyttävä lopputulos. Vähäpuustoiset alueet jäävät tästä yksinkertaisesta syystä pois laskuista. Reikäisiä ja vähäpuustoisia kohteita on kuitenkin runsaasti. Koealoja otetaan kuitenkin vain kerran tai pari päivässä.
Parannusehdotuksena omavalvontaan olisi otantamäärän lisääminen ja valvontalomakkeeseen laajempi osio ,jossa käy ilmi kohteena olevan kuvion metsänhoidollinen tila. Jos ainoa järjestelmän antama palaute harvapuustoisesta kohdasta on pelkästään”harvennettu liikaa” , se ei houkuttele valitsemaan koealoja ,jotka kuvaavat kuvion todellista tilannetta. Jos ei ole mistä ottaa, ei vastaus voi olla ”harvennettu liikaa”.
Kyllä koko korjuuketjussa on tarkistettava osallisten vaikutus, millaisia leimikoita yleensäkin tarjoillaan hakkuuseen.Käytännön kentältä voi kertoa, että melkoinen osa eh- leimikkoa oli taas jo kättelyssä vajaatuottoista…