Edellisen hallituksen aikana säädetyn ilmastolain tavoitteena oli Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Sen mukaan kasvihuonekaasupäästöt eivät saisi ylittää hiilinielujen määrää. Hiilinieluja ovat metsät, maaperä ja pitkäikäiset puutuotteet. Päästöjä puolestaan ovat fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä hiilidioksidi.
Uusimpien käsitysten mukaan tavoite edellyttäisi hakkuumäärien merkittävää leikkaamista, koska maankäyttösektorin hiilinielut ovat heikentyneet.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan uusin metsien hiilinieluista saatu tieto Suomessa ja Euroopassa pakottaa kuitenkin arvioimaan metsien roolin ilmastonmuutoksen hillinnässä uudestaan.
”Käsitykset metsien kasvusta ja maaperän hiilensidontakyvystä ovat muuttuneet siinä määrin, että metsien rooli ilmastopolitiikassa on arvioitava uudelleen uusimman tutkimustiedon perusteella”, Asikainen totesi Keskustan eduskuntaryhmän järjestämässä Hiilinielut ja ilmastotavoite -tapahtumassa viime viikolla.
Ilmastolain perustana nykyistä korkeampi hakkuutaso
Tilaisuudessa alustanut Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki kyseenalaisti näkemyksen hakkuiden ja hiilinielun suhteesta.
Hän muistutti, että ilmastolain perusteena ollut skenaario sisälsi oletuksen yli 80 miljoonan kuutiometrin vuotuisesta hakkuumäärästä. Sen hetkisten laskentaperusteiden mukaan tällöin olisi päädytty yli 20 miljoonan tonnin hiilinieluun ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä.
”Näin korkeiksi vuotuiset hakkuut eivät ole kohonneet, mutta silti hiilineutraaliustavoite on karkaamassa”, hän toteaa.
Lähiaikoina julkaistavan uusimman niin sanotun Keito-skenaarion mukaan yli 20 miljoonan vuositonnin hiilinielu olisi muuttumassa lähes kymmenen miljoonan tonnin hiilen päästölähteeksi. Laskelma perustuu uusimpiin tietoihin muun muassa maaperäpäästöistä, puuston kasvusta ja puuston biomassasta.
Tiedot nieluista ristiriitaisia
Samassa tilaisuudessa kasvihuonekaasulaskelmien epävarmuuksista alustanut Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Annamari Lauren muistutti hiilitaselaskelmien suuresta epävarmuudesta.
”Samasta aineistosta eri perustein laskettujen metsämaan hiilipäästöjen määrä vaihteli vuonna 2023 neljästä 14 miljoonaan tonniin vuodessa.”
Laurenin mukaan meillä ei ole keinoja arvioida, mikä laskelmista on totta. ”Ehkä ei mikään”, hän totesi.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Luulin, että poliitikot ovat vetäneet hatustaan nämä ikuisesti ja äärettömästi hiiltä sitovat metsien nielut mutta tästä jutusta saa käsityksen, että myös Luke on aiemmin tukenut tätä ajatusta.
Viherpolitikoinnin sokko maan myynti ja tulos:
”…ilmastolain perusteena ollut skenaario sisälsi OLETUKSEN yli 80 miljoonan kuutiometrin vuotuisesta hakkuumäärästä. Sen hetkisten laskentaperusteiden mukaan tällöin olisi päädytty yli 20 miljoonan tonnin hiilinieluun ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä…”
”Näin korkeiksi vuotuiset hakkuut eivät ole kohonneet, mutta silti hiilineutraaliustavoite on karkaamassa”
yli 20 miljoonan vuositonnin hiilinielu olisi muuttumassa lähes kymmenen miljoonan tonnin hiilen päästölähteeksi.
Laurenin mukaan meillä ei ole keinoja arvioida, mikä laskelmista on totta. ”Ehkä ei mikään”, hän totesi.