Missä tuuli nukkuu?

Tuulella näyttäisi olevan pesiä puissa, mutta mitä ne todellisuudessa ovat?

Koivun oksissa loisiva sieni saa ne kasvamaan tuuheiksi tuulenpesiksi. (Kuvaaja: Jorma Peiponen)

Havupuiden tuulenpesät ovat silmumutaatioita, mutta lehtipuiden tuulenpesät sienten aiheuttamia kasvuhäiriöitä, äkämiä. Tuulenpesäsienet ovat rakenteeltaan hyvin yksinkertaisia kotelosieniä. Erillistä itiöemää ei ole, vaan itiökotelot syntyvät suoraan sairaan kasvinosan pinnalle. Itiöt leviävät kasvista toiseen tuulen tai mahdollisesti hyönteisten kuljettamina.

Tuulenpesäsieniä meillä on kolmisenkymmentä lajia. Kaikki ne ovat kasvien loisia, jotka aiheuttavat isännässään lehtien tai oksien poikkeavaa kasvua. Vain osa lajeista synnyttää tiheitä oksasykeröitä tai -kimppuja, tuulenpesiä. Kukin laji elää yleensä vain yhdellä isäntäkasvilajilla. Koivuilla elää useita tuulenpesäsieniä, mutta niiden aiheuttamat oireet ovat erilaisia.

Tuuhea tuulenpesä syntyy, kun sienen erittämät kemikaalit hidastavat verson pituuskasvua, mutta eivät estä haaromista. Tuulenpesä voi elää useita vuosia ja tulla yhä kookkaammaksi ja tuuheammaksi. Sen oksiin syntyy lehtiäkin, mutta ne jäävät pieniksi, kalpeiksi ja ryppyisiksi. Juuri lehtien pinnalla syntyy uusia itiöitä.

Hyvin usein joissakin koi-vuissa on runsaasti tuulenpesiä, naapuripuissa ei lainkaan. Kysymyksessä voivat olla eri koivulajit, raudus ja hies, mutta samankin lajin eri yksilöiden välillä on eroja kyvyssään torjua tuulenpesäsieniä.

Tuulenpesät ovat runsaampia asutuilla paikoilla kuin metsässä. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että sieni jotenkin suosisi saasteista ilmaa. Ero voi johtua yksinkertaisesti metsän ja avoimen paikan puiden erilaisesta kasvusta. Tiheässä metsässä varjoon jääneet alaoksat kuolevat nopeasti ja karisevat tuulenpesineen pois. Avoimella paikalla oksat vain vankistuvat vuosi vuodelta ja vuosikymmeniäkin sitten syntyneet tuulenpesät saattavat olla vielä näkyvissä.

Julkaistu Metsälehdessä 1/2018

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Artikkelit