Muikut metsän mukana

Markku Turtiaisen ja Jussi Karhun monen tunnin pyynti on huipentumassa kun troolin perä lähestyy ja saaliin suuruus selviää. Kuva Mikko Riikilä

Ammattikalastajat Jussi Karhu ja Markku Turtiainen troolaavat muikkua Puulavedellä ja eteläisellä Saimaalla.

Ilman metsänomistajien apua ainakin osa apajista olisi jäänyt heiltä käymättä. Kun osakaskunnat (aiemmin kalastuskunnat) määrittävät, kuinka suuri osuus yhteisestä vesialueesta oikeuttaa esimerkiksi troolaamiseen, puhutaan pyydysyksiköiden määrästä. Harvalla kalastajalla on yksinään riittävää määrää pyydysyksiköitä.

Yhden ison tai muutaman keskikokoisen metsätilan osuus voi riittää troolauslupaan.

Tosin pelkillä yksiköillä ei troolaamaan pääse. Se on sallittua vain ammattikalastajiksi luokitetuille yrittäjille.

”Perusteena on muun muassa toiminnan liikevaihto”, Karhu kertoo.

Kateus pitää kalat vesissä

Toisin kuin rantojen kotitarvekalastajat, ammattilaiset eivät pidä saimaannorppaa ongelmana.

”Vikkelä norppa ei jää hitaasti liikkuvaan trooliin”, Turtiainen vakuuttaa.

Isompi riesa koituu osakaskuntien asenteista. Kala naapurin pyydyksessä on ylimuistoinen kateuden aihe. Monesti se on vaikeuttanut troolauslupien saamista.

”Te myytte meidän kalat kaupunkilaisille”, siteeraa Turtiainen.

Miehet korostavat, että kalaa riittäisi niin kotitarvekalastajille, uistelijoille kuin ammattilaisillekin. Sisävedet ovat järkyttävän alikalastettuja, erityisesti muikku kestäisi jopa pyynnin voimistamisen.

”Jos muikkua ei pyydetä, se kuolee noin viisivuotiaana”, Karhu toteaa.

Paikoin perusteetta annettuja troolauskieltoja on kumottu oikeudenkäynneissä. Osakaskunnille käräjöinti on tullut kalliiksi.

”Käsittääkseni ne ovat käyttäneet saamiaan norpansuojelukorvauksia oikeudenkäyntikuluihin, mikä on vähintään kyseenalaista”, Turtiainen kummastelee.

Vesiosuuden voi vuokrata

Osakaskunnat hallitsevat kylän vesialueita. Viime aikoina osakaskuntia on yhdistelty isommiksi yksiköiksi.

Osuus kalavesiin riippuu kiinteistön pinta-alasta: mitä enemmän hehtaareita, sitä suurempi osuus vesiin ja samalla oikeus useampiin pyydys¿yksiköihin.

”Kiinteistörekisteriotteista selviävät kaikki tilaan kohdistuvat oikeudet, muun muassa osuudet yhteisiin vesialueisiin. Myös kaikki rasitteet selviävät rekisteriotteesta”, kertoo kehityspäällikkö Jani Hokkanen Maanmittauslaitoksesta.

Osakaskunnat voivat jakaa osakkaiden kalastusoikeuden heidän osa¿lukujensa mukaan. Vaihtoehtoisesti kaikille osakkaille ja jopa muille tarjotaan yhtäläinen kalastusoikeus.

Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikssonin mukaan ammattikalastajat voivat kalastaa joko ostamalla osakaskunnalta troolausluvan tai hankkimalla ostaen tai vuokraten vesiosuuksia.

Kangasniemen Puulavedellä troolaukseen riittävästä vesiosuudesta on tarjottu metsänomistajille noin 500 euroa vuodessa, Pihlajaveden kilpailluista troolioikeuksista on maksettu 5 000 euroa vuodessa.

Vuokrattu vesiosuus oikeuttaa kalastamaan osuuden mukaisin pyyntiyksiköin. Äänioikeus osakaskunnan kokoukseen siirtyy vuokraajalle, jos siitä on vuokrasopimuksessa maininta.

Osuus yhteisiin vesialueisiin voidaan myydä samaan tapaan kuin yhteismetsäosuuskin. Kaupassa osuus irrotetaan myyjän kiinteistöstä ja liitetään ostajan kiinteistöön tai siitä muodostuu haamutila omine rekisterinumeroineen.

Kun koko kiinteistö myydään, osuus yhteisiin alueisiin siirtyy ostajalle, ellei myyjä halua pidättää sitä itselleen. Tilaa halottaessa osuus yhteisiin vesiin jakautuu osatilojen omistajille.

Määräalojen kaupoissa ostaja saa osuuden yhteisiin vesiin vain, jos siitä sovitaan kauppakirjassa.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Harrastukset Harrastukset