Näin otat metsän haltuun

Uuden metsänomistajan ensimmäinen tehtävä on sijoittaa metsänsä kartalle.

Mikko Kaamanen (kesk.) näyttää Rami Saariselle ja Sanna Nerville relaskoopin käyttöä. Relaskoopin avulla saa laskettua puuston pohjapinta-alan eli puiden rinnankorkeudelta mitattujen poikkileikkauspinta-alojen summan. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Ensin kannattaa tehdä kierros metsissä, sanovat metsänomistajat Rami Saarinen ja Sanna Nervi. Niin he aloittivat oman metsänomistajauransa vajaat kymmenen vuotta sitten.

”Otimme metsäsuunnitelman mukaan ja kävimme läpi kaikki metsikkökuviot ensin itseksemme, sitten metsänhoitoyhdistyksen neuvojan kanssa. Katselimme, missä kunnossa metsät ovat ja mitä niissä pitää seuraavaksi tehdä”, Saarinen kertoo.

Metsänomistajiksi tulo ei ollut Saariselle ja Nerville yllätys. Pariskunta oli jo pitkään tiennyt, että Saarisen suvun Naantalissa Varsinais-Suomessa sijaitseva maatila ja siihen kuuluvat metsät siirtyisivät aikoinaan heille.

Saarinen oli auttanut isäänsä metsätöissä pienestä pitäen, joten metsät olivat tutut. Silti tuntui, että metsään oli aluksi hyvä pyytää ammattilainen mukaan. Metsäsuunnitelma oli teetetty paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kautta, joten pariskunta päätti olla yhteydessä sinne.

Rajat esiin

Saarinen ja Nervi asuvat lähellä metsiään, mutta aina näin ei ole. Uusi metsänomistaja ei aina edes tiedä, missä omat metsät sijaitsevat. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntijan Mikko Kaamasen mukaan ensimmäiseksi kannattaakin sijoittaa metsä kartalle. Metsän sijainti selviää esimerkiksi metsäsuunnitelmasta, mutta jos sellaista ei ole, löytyvät metsäkiinteistön rajat Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterikartasta.

Metsään rajat on merkitty rajapyykein. Niiden löytäminen ei ole aina helppoa. Raivatutkin rajalinjat kasvavat nopeasti umpeen ja rajapyykkejä voi kadota esimerkiksi kunnostusojituksen yhteydessä.

Saarisen ja Nervin metsästä rajapyykit löytyivät.

”Kovan työn jälkeen”, Saarinen toteaa.

Kaamasen mukaan rajalinjat kannattaakin pitää auki. Jos rajapyykkejä ei löydy, voi Maanmittauslaitokselta hakea maanmittaustoimitusta. Se tulee Kaamasen mukaan kuitenkin kalliiksi.

Kiireelliset ensin

Naantalissa sadepisarat ropisevat maahan mäntyjen oksilta. Saarinen, Nervi ja Kaamanen astelevat ennakkoraivauksessa maahan kaadettujen puiden yli. Metsikköön odotellaan hakkuukonetta. Nervi ja Saarinen teettivät metsissään ensiharvennuksia pian sukupolvenvaihdoksen jälkeen, mutta nyt vuorossa on ensimmäinen uudistushakkuu.

Mistä uusi metsänomistaja tietää, onko metsässä hakkuiden tai metsänhoitotöiden tarvetta?

”Tässä metsässä uudistamisperusteena olivat puuston ikä ja järeys. Männyt ovat 80–90 vuoden ikäisiä ja keskiläpimitaltaan 30 senttimetrin paksuisia. Puiden paras kasvuaika alkaa olla ohi”, Kaamanen sanoo.

Helpoimmin metsänhoitotarpeet näkee hänen mukaansa metsäsuunnitelmasta. Siihen on kirjattu, mitä metsässä tulisi seuraavan kymmenen vuoden aikana tehdä.

Ensimmäisellä metsäkäynnillä kannattaa Kaamasen mukaan selvittää, onko metsässä kiireellisiä metsänhoitotarpeita. Tällaisia ovat esimerkiksi tiheän lehtipuuvesakon poistaminen havupuuntaimien päältä tai liian tiheässä kasvavan metsän harventaminen.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 12/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito