”Olemme osa ratkaisua”

Kiivaana käyvä ympäristö- ja ilmastokeskustelu luo uusia mahdollisuuksia metsäteollisuudelle, sanoo Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström. Suomen hakkuukeskusteluun hän on kuitenkin pettynyt.

Karl-Henrik Sundström asuu Tukholmassa, mutta käy Helsingissä joka viikko. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

”No nyt!” innostuu Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström, ponkaisee ylös tuolistaan ja suuntaa kohti neuvotteluhuoneen sivuseinällä olevia hyllyjä. On päästy Sundströmin mieliaiheeseen, uusiin puupohjaisiin tuotteisiin.

Hyllyillä on maitopurkkeja, kartonkikuppeja ja einespakkauksia. Koukuista roikkuu henkareita ja kankaanpaloja, ja yhdellä hyllyllä on pätkä terassilautaa.

Sundström ottaa hyllyltä kartonkikupin ja kuljettaa sormiaan pitkin sen sisäpintaa. Kartonkikupeissa yleensä käytetyn muovipohjaisen polyeteenin sijaan tämän kupin sisäosa on pinnoitettu kasviperäisellä biopolymeerillä. Se tekee kupista täysin maatuvan ja kierrätettävän.

”Osa asiakkaista katsoo vain tuotteen hintaa, mutta yhä useampi haluaa vähentää muovin käyttöä. Heille ympäristöystävällisyys on kilpailuetu”, Sundström sanoo.

Osa ilmastoratkaisua

Sundström on toiminut Stora Enson toimitusjohtajana vuodesta 2014. Sinä aikana uusien puupohjaisten tuotteiden osuus yhtiön liikevaihdosta on noussut reilusta prosentista yhdeksään prosenttiin. Rahassa se tarkoittaa vajaata miljardia euroa.

Stora Ensossa uusiin puupohjaisiin tuotteisiin lasketaan alle kolme vuotta markkinoilla olleet tuotteet. Seuraavan 15 vuoden aikana niiden osuus on tarkoitus nostaa 15 prosenttiin. Kiivaana käyvä ympäristö- ja ilmastokeskustelu luo Sundströmin mukaan sille hyvät puitteet.

”Metsäteollisuudella on käsissään suuri hiilidioksidipankki. Tarjoamme uusiutuvia ja kierrätettäviä tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia tuotteita. Yksinään metsäteollisuus ei voi ilmastonmuutosta torjua, mutta olemme osa ratkaisua.”

Suomessa eduskuntavaalien alla käynnistynyt hakkuukeskustelu on Sundströmin mukaan kuitenkin askel taaksepäin.

”Metsävaltiot onnistuivat saamaan tahtonsa läpi EU:n lulucf-kiistassa, mutta nyt keskustelu on kääntynyt Suomessa jälleen siihen, että hakkuita pitää rajoittaa. Olisi tärkeä ymmärtää, että kasvava metsä, jota hoidetaan, sitoo enemmän hiilidioksidia kuin sellainen, jolle ei tehdä mitään.”

Sundströmin mielestä hakkuita tulee tarkastella laajemmassa asiayhteydessä: Suomen metsät kasvavat 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten ne tarjoavat mahdollisuuden auttaa muitakin maita korvaamaan fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia materiaaleja.

Pysyvyys tärkeää

Ruotsissa hakkuumääristä ei Sundströmin mukaan ole noussut samanlaista kohua kuin Suomessa. Siellä ollaan huolissaan luonnon monimuotoisuudesta.

Sundströmin mielestä on tärkeää, että ihmiset osallistuvat keskusteluun, mutta hän muistuttaa, että metsäteollisuus tarvitsee pitkäjänteisiä pelisääntöjä. Metsäpolitiikka ei voi muuttua esimerkiksi vaalikausittain, sillä tehtaat rakennetaan kymmeniksi vuosiksi.

”Kyse on tietynlaisesta yhteiskuntasopimuksesta: metsäteollisuus sijoittaa rahaa ja saa vastineeksi pitkäjänteisen toimintaympäristön. Tämä on perinteisesti hoidettu hyvin Pohjoismaissa.”

Hakkuumäärien rajoittaminen ei Sundströmin mukaan hankaloittaisi vain metsäteollisuuden, vaan myös metsänomistajien tilannetta. Metsänomistajille jäisi metsä, jonka puustosta he saisivat hakata vain osan.

”Tämä vähentäisi metsänomistajien intoa hoitaa metsiään, sillä useimmat tavoittelevat taloudellista tulosta. Metsäteollisuusyritykset taas ovat kansainvälisiä, joten ne siirtyvät tarvittaessa sinne, missä puuta on paremmin saatavilla.”

Sundströmin mielestä hakkuumäärä voitaisiin nostaa Suomessa 80–85 prosenttiin puuston vuotuisesta kasvusta. Se tarkoittaisi nykyisellä kasvulla noin 90 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa