Nuorten metsien energiapuuhakkuista ei ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan saanut juurikaan puukauppatiliä. Kohteet olivat yleensä niitä, missä taimikonhoito oli jäänyt tekemättä. Kun kemera-tukikin meni ostajalle, niin nollatarjouksia perusteltiin sillä, että metsänomistaja saa metsänsä kuntoon ilman kustannuksia. Riittävän monessa tapauksessa se riitti perusteluksi.
Venäjän hyökkäys nosti kuitenkin kaikenlaisen puun hintoja. Energiapuukin kallistui niin, että taimikonhoito alkoi paikoin tuntua vanhanaikaiselta. Taimikonhoidon viivästäminen ja kohteen myynti energialeimikkona oli järkeenkäypä vaihtoehto.
Energiapuun hinnat kävivät korkeimmillaan viime vuoden syksyllä ja viime talvena. Sen jälkeen hinnat ovat laskeneet suunnilleen kolmasosalla. Vaikka lasku on hidastunut, se ei ole vielä pysähtynyt.
Hoitohakkuiden paluu
Palataanko nyt samankaltaiseen aikaan, että nuorten metsien energiapuun korjuun luonne muuttuu hoitohakkuuksi?
”Saa kuule nähdä. Jonkinlainen kantohinta pitäisi pystyä maksamaan, jotta kauppa käy ja korjuuyrittäjille on töitä”, metsäenergiayhtiö Metsän Woiman metsäjohtaja Heikki Vesteri pohtii.
Tilanne on jopa aiempaa hankalampi, sillä energiapuun pitää olla kilpailukykyinen uusia, vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja, kuten sähkökattiloita vastaan.
Vesterin tuntuman mukaan laitospäässä kilpailukykyä alkaa löytyä. Samalla metsänomistajan tili on ohentunut.
”Hinta metsänomistajalle on jäännöshinta, kun lähdetään pakittamaan laitokselta ja vähennetään kaikki kulut.”
Korkeimmillaan energiapuusta maksettiin Lounais-Suomessa karsittuna rankana tienvarteen yli 60 euron kuutiohintaa. Siitä on tultu alas kolmasosalla, ja lasku näyttää jatkuvan.
”Aina kun hinta laskee jyrkästi, niin kannustinvaikutin heikkenee ja kauppamäärät notkahtavat.”
Tarjouksia seuraa usein hiljaisuus
Metsän Woiman ostohenkilöstö on havainnut, että vaikka tarjouspyyntöjä tulee, niin tarjouksia seuraa yhä useammin hiljaisuus, jolloin ilmeisesti tarjouksia kysytään muualtakin. Vasta tällaisen kierroksen jälkeen keskustelu saattaa jatkua.
”Määrällisesti olemme saaneet sen, mitä olemme halunneet. Korjuukalustoa ei ole tarvinnut laittaa seisomaan.”
Osin kyse on kuitenkin siitä, että kuitupuun korjuun kasvu on korvannut energiakorjuun supistumista.
”Lämpölaitoksilla on vielä vahvat varastot, joten tälle talvelle ei ole isoja paineita hankkia korjattavaa. Katse on jo tätä seuraavassa talvessa ja sitä kautta on pientä piristymistä.”
Metsän Woimalta voi saada korjuun vielä tälle talvelle. Lämpölaitosasiakkaita on kautta koko maan.
Kokonaishankinta on noin 650 000 kuutiota, josta osa on kuitupuuta.
”Kuitupuumarkkina säätelee energiarangan hintatasoa. Kokopuu on oma maailmansa, sillä siitä kilpailevat vain energiayhtiöt.”
Myös hakkuutähteitä ostetaan, mutta kantoenergia on jäänyt pois.
”Jos tätä hommaa ei olisi, niin metsänhoidollinen haaste olisi raju”, Vesteri painottaa ja viittaa siihen, että raivaussahatöihin ei riitä tekijöitä.
Se on latvaläpimitasta kiinni
”Sitä ei tiedä, mihin yhtiöt vievät kuitulatvan mitan”, Metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen sanoo nuorten metsien kunnostushakkuiden kannattavuusnäkymistä.
Nyt kuitupuun latvaminimi on 5–6 kuusi senttiä. Jos kuitupuusta on todella puutetta, niin latvaläpimittaa voidaan laskea.
”Jos latvaläpimitta säilyy tämmöisenään, niin suuri vaara on olemassa, että energiapuuhakkuista ei hirveästi kassaa kerry, vaan menee hoitoinvestoinnin puolelle.”
Härkösen tuntuman mukaan energiapuukauppa on käännetty hiljaiselle liekille. Ostajat sulattelevat nykykatsannolla kalliilla ostettuja pystyvarantojaan.
”Parempia pohjia odotellaan. Täällä Pudasjärvellä satoi kymmenen senttiä lunta sulaan maahan eikä sen läpi pakkanen mene. Ei taida jalkamiestä vielä kestää.”
Parhaimmillaan energiapuu oli kuitupuun kilpailija. Hintataso on laskenut selvästi, mutta Härkönen ei anna tarkempaa arviota.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kannattaa valmistautua siihen, että hoitohakkuu tarkoittaa myös vastuuta työn kustannuksista. Ei pidä yllättyä, jos hintalappu on iso. Paljon isompi verrattuna siihen ,että taimikko pidetään kunnossa raivaamalla se vähän etupainoisesti ja nuorempana.
Viimeksi mainittu on ratkaisu myös työvoimakysymyksiin. Kun raivataan taimikko aiemmin, on raivattavaa vähemmän ja pienemmillä resursseilla saadaan enemmän tulosta aikaan. Ajoissa raivatut kohteet alkavat lisäksi varsin nopeasti myös hoitaa itse itseään kasvuston nopeamman sulkeutumisen ansiosta.
Mitä tulee kokopuun korjuuseen soveltuvan konekannan saatavuuteen jatkossa, on tervettä pohtia sitä ,pysyykö kokopuun korjuuseen erikoistunut firma pystyssä ,jos työlle ei ole vuoteen kysyntää tai sitä on vain nimeksi. Sen verran kapeat ovat olleet niiden katteet tähänkin asti ,että töiden pidempiaikainen keskeytyminen lopettaa toiminnan pikaisesti kokonaan. Toiveiden varassa yritystä on mahdotonta pyörittää.
Minulle Metsän Woimasta sanottiin et kannattaa purkaa sopimus ja palauttaa ennakkomaksut.