Nykyisiä kitkentäohjeita on syytä korjata. Tämä kävi ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon kitkentätyömailla tekemässä selvityksessä.

Vesojen koneellinen kitkentä on lupaavin menetelmä taimikonhoidon koneellistamiseen. Konekitkennässä lehtipuuvesakko nyhdetään maasta juurineen. Toimenpide on ihmistyönä tehtyyn varhaisperkaukseen verrattuna kallis mutta kannattava, jos taimikkoa ei kitkennän jälkeen tarvitse enää hoitaa toistamiseen.

Tutkija Karri Uotilan laatima selvitys osoitti, että pituudeltaan yli metriset taimikot selviävät ensiharvennukseen ilman toista taimikonhoitoa. Näin siksi, että kuusentaimien pituuskasvu on tässä vaiheessa niin nopeaa, etteivät lehtipuut enää ehdi kasvaa taimien ohi.

”Kun taimet olivat pituudeltaan yli 110-senttisiä, kitkentä onnistui hyvin ja vapaana kasvavien taimien osuus oli 80–93 prosenttia. Sen sijaan kitkettäessä alle metrin pituisia taimikoita alisteiseen latvuskerrokseen jäävien kuusentaimien osuus oli 16–55 prosenttia”, Uotila kertoo.

Kitkennän jälkeen taimikkoon voi itää siemensyntyisiä koivuja. Ne kasvavat pituutta noin 50 sentin vuosivauhdilla. Pituudeltaan puolitoistametrinen kuusi kasvaa kitkennän jälkeen samaan tahtiin, joten koivu ei voi sitä tavoittaa. Metrinen kuusi kasvaa keskimäärin 35 senttiä vuodessa ja puolimetrinen vain 14 senttiä. Tällöin koivulla on hyvät edellytykset kasvaa kuusen ohi.

Pituudeltaan puolimetrisen kuusentaimikon kitkeminen voi olla järkevää vain, jos sitä vallitsee sankka, nopeakasvuinen vesakko. Tällöin oletuksena on, että raivaussahaamalla taimikko jouduttaisiin hoitamaan kolmesti. Kitkennän ansiosta kaksi hoitokertaa riittäisi.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 2/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.