Ladataan...
Pienin kuitupuupölli on paksuudeltaan viisi senttiä – onnistuuko minimipöllin teko motolta?
Metsäyhtiöt ovat jo muutaman vuoden katkoneet kuitupuut entistä kapeampaan mittaan. Onnistuuko minimipöllin teko metsäkoneelta?
Tilaajille
Lukijapalautteen ”ammattimaisuus” voi olla aivan mitä sattuu. Siitä ei kannata vetää mitään johtopäätöksiä.
Ammattilainen selvittää tuon mysteerin muutamassa minuutissa.
Miettikääpä, mikä on valmistettujen puiden keskijäreys, jos hoikan ja ylitiheän metsän kaikki vaivoin minimimitat täyttävät rungot otetaan talteen. Ollaan helposti 20 litran keskijäreyksissä poistettavien puiden osalta ja todellinen korjuukustannus runkojen pienuudesta johtuen pilvissä. Artikkelissa unohdettiin visusti kysyä sitä seikkaa, minkä kokoista puuta alimmillaan voi leimikolta keskimäärin kertyä. Minimiraja keskijäreyden osalta on monissa urakointisopimuksissa 50 litraa/ runko. Kannattavuusraja työn kohdalla on keskitilavuuden osalta vähintään 20 litraa suurempi!
Entäpä, kun harvennuspuu hinnoitellaankin järeyden perusteella. Olen varma ,että 8-10 litran rillikoita ei sen koommin tarjota ”tilkkeeksi”, kun nähdään miten pieneksi kantohinta kutistuu. Se kutistuminen on aivan suoraan seurausta korkeista korjuukustannuksista. Se kolmesta metristä läpimitaltaan kuusisenttinen runko on tilavuudeltaan 10 litran paikkeilla. Niitä on turha jättää edes ennakkoraivauksessa pystyyn alentamaan korjattavan puutavaran keskijäreyttä. Jos ko runkokoko on palstalla yleisin , kannattaa puiden kasvattamista jatkaa ja unohtaa harvennus vuosiksi.
Valitettavasti teoria ja toimiva käytäntö ovat hieman eri asioita. Artikkelissa korjuuta käsiteltiin vain teoreettisesti ja pienen läpimitan vaikutukset työkustannuksiin unohdettiin täysin. Ehkäpä kuitupuun aleneva kysyntä kirkastaa ajatuksia, kun pieniläpimittaiset kohteet eivät käy kaupaksi. Eivät edes energiaksi.
Pälkyn minimilatvaläpimittakin vaihtelee kysynnän mukaan ja veikkaan ,että sekin kasvaa näissä olosuhteissa ennemmin tai myöhemmin. Kannattaa varautua siihenkin.