Puukauppaennätykset murskaksi alkuvuonna

Jopa mäntykuitupuun kantohinta on kääntynyt nousu-uralle.

Puunkorjaajat ovat viime kuukauden mättäneet puita ennätystahtiin.
Puunkorjaajat ovat viime kuukauden mättäneet puita ennätystahtiin. Konehongan moto kiirehti talvileimikkoa kuntoon maaliskuun lopulla Kangasniemellä. (Kuvaaja: Mikko Riikilä)

Viime vuosien investoinnit puunjalostukseen alkavat näkyä myös metsissä. Hakkuukoneet ovat viime ajat mättäneet puuta nurin kellon ympäri.

”Vauhti on kiintynyt viime syksystä alkaen. Talven aikana ei taukoja ole tarvinnut pitää”, kertoo koneyrittäjä Jarno Oksanen Kangasniemeltä. Hän urakoi sekä Kangasniemen-Pieksämäen metsänhoitoyhdistykselle että Harvestialle.

Oksasen kertoma kuvaa hyvin tilannetta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa on alkuvuoden aikaan korjattu puuta enemmän koskaan vastaavalla jaksolla.

Tammikuussa hakattiin 6,4 ja helmikuussa 6,3 miljoonaa kuutiometriä. Tammikuun luku oli kolmanneksen suurempi kuin kymmenen edellistammikuun keskiarvo. Helmikuussakin keskiverto ylitettiin viidenneksellä.

Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen kertoo, että hakkuumäärien kasvu keskittyy yksityismetsiin. Valtion ja metsäyhtiöiden metsien hakkuut ovat keskimääräisellä tasolla.

Kauppakin käy

Myös puukauppaa on käyty tahtiin, johon aiemmin on ylletty vain vuoden 2007 supersuhdanteessa. Ennätystahtiin käynyt puunkorjuu lupaa hyvää jatkolle. Alkuvuoden ostot ovat vain reilu kolmannes korjatusta puumäärästä, joten teollisuuden leimikkovarannot hupenevat, mikä vahvistanee ostotarpeita.

Jopa mäntykuitupuun kantohintakäyrä on sojottanut yläviistoon joulukuusta alkaen. Valtakunnallinen keskihinta on kohonnut yli 70 senttiä.

Yhdistyksissä optimismia

Metsänhoitoyhdistyksissä tulevaisuutta arvioidaan toiveikkain sävyin.

”Puun kysyntä on kasvanut jo pari vuotta, kun Pietarsaaren ja Oulun tehtaat ovat lisänneet puunkäyttöään. Samalla sahat ovat lisänneet tukin ostojaan. Äänekosken vaikutukset eivät vielä näy puukaupassa, mutta jatkossa nekin vauhdittanevat täkäläisiä puumarkkinoita”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan toiminnanjohtaja Juha Rautakoski. Yhdistys toimii Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa.

Rautakosken mukaan myös mäntytukin kysyntä on alueella ollut vähintään kohtalaista.

Myös Kangasniemen-Pieksämäen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ismo Kallio kiittelee hyvää puukauppatilannetta.

”Kuusitukin tarve on niin kova, että talvihakkuut jatkuvat niin pitkään kuin suinkin ja jatkuvat heti, kun kelirikkoleimikoille päästään.”

Kallion mukaan metsänomistajat ovat teettäneet puun myyntisuunnitelmia ennätystahtiin ja alueen hakkuumahdollisuudet ovat täyskäytössä. Puun kysyntänäkymät Varkauden ja Äänekosken uusien kuitupuuta ahmivien laitosten puolivälissä ovat erinomaiset.

”Hyvin sujuneen talvikorjuun ansiosta metsäyhtiöille ei juuri jää hakkaamattomia talvileimikoita. Näin edellytykset myös ensi kauden talvileimikkokauppaan ovat hyvät.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 3/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa