”Onko Metsälehden puukauppatilastoissa ilmoitettu puun arvonlisäverolliset hinnat? Sain nimittäin puukauppatarjouksen, jossa hinnat olivat 25 prosenttia alemmat kuin teidän lehdessä.”
Tällainen kysymys tuli Metsälehden toimittajalle puhelimitse reilu viikko sitten.
Vastaus kysymykseen: Metsälehden julkaisemissa tilastohinnoissa ei ole mukana arvonlisäveroa. Metsänomistaja on vain saanut huonon puukauppatarjouksen. Niin on saanut viime aikoina moni muukin – kun hintoja verrataan alkuvuoden hintatasoon.
Kyseinen metsänomistaja oli sopinut ostavansa puunkorjuupalvelun suoraan hakkuukoneyrittäjältä. Hän aikoi myydä 25 hehtaarin harvennuksen puut hankintakaupalla. Nyt metsänomistajan tili oli jäämässä reilusti suunniteltua ohuemmaksi.
Hiipuneista ostohaluista kertovat myös syyskuun puukauppamäärät. Esimerkiksi viikolla 38 kauppaa tehtiin koko maassa vain hieman päälle 300 000 kuutiota. Määrä on alhaisempi kuin kertaakaan kyseisellä viikolla vuoteen 2004 ulottuvan tilastoinnin aikana. Viime vuonna vastaavalla viikolla tehtiin puukauppoja yli 700 000 kuutiota.
Tilastohinta kertoo menneisyydestä
Kentältä kootut tiedot kertovat, että yleisesti etenkin Metsä Group, Stora Enso ja UPM ovat passivoituneet syksyn tullen puukaupoilla. Samalla hinnat ovat painuneet alaspäin kevään tasosta.
Puukaupan julkiset tilastohinnat perustuvat Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten neljän edellisen viikon aikana maksamiin keskihintoihin alueittain. Se tarkoittaa, että hinnat kertovat menneisyydestä. Kun hintakäyrät osoittavat kaakkoon, on tämän päivän hinta todennäköisesti jo tilastohintoja matalampi.
”Osalta ostajista tulee tällä hetkellä tarjouksia, jotka ovat 25 prosenttia alle tilastohintojen. Toisaalta osa maksaa edelleen lähelle kevään huippuhintoja. Hinnat vaihtelevat paljon ostaja-, alue-, ja leimikkokohtaisesti. Puukauppa ei ole kuitenkaan missään nimessä loppunut tältä syksyltä”, sanoo myyntipäällikkö Henri Mommo Metsänhoitoyhdistys Päijänteestä.
Tarjousten välillä puutavaralajien yksikköhinnoissa on yleisesti yli kymmenen euron eroja.
”Metsänomistaja voi voittaa nyt poikkeuksellisen paljon, kun kysyy useita tarjouksia. Tarjous ei myöskään velvoita puukauppaan. Hintoja ei tiedä, jos ei kysy”, Mommo muistuttaa.
Mommo näkee myös yksittäisiä positiivisia signaaleja puukaupassa esimerkiksi koivutukin ja pylväiden kasvaneessa kysynnässä. Sen sijaan energiapuumarkkina on syväjäässä, eikä parempaa lupaa ennusteet tavallista leudommasta talvesta.
”Mitä puunostaja tekee, jos se ei saa ostaa puuta?”
Puukaupan hiipuessa ja tuotantolaitosten seisoessa ovat huhut yt-neuvotteluista metsäyhtiöiden puunhankintaosastoilla voimistuneet. Metsälehti uutisoi syyskuun 10. päivä Stora Enson vetäneen pois metsänomistajille tekemiään puukauppatarjouksia, vaikkei tarjousaika ollut vielä umpeutunut.
”Mitä puunostaja tekee töissä, jos se ei saa ostaa puuta”, pohtii tilannetta eräs alan ammattilainen.
Tiukkaa säästöohjelmaa parhaillaan rakentavasta Metsä Groupista ei mahdollisilla yt-neuvotteluilla haluta kuitenkaan spekuloida.
”Meillä on merkittäviä säästömahdollisuuksia Metsä Groupissa niin hankinnan- ja logistiikan, kiinteiden kustannusten kuin puunhankintaketjun optimoinninkin saralla. Tarkempi suunnittelu säästöhankkeiden suhteen on nyt käynnissä, ja valmistuu kolmannen kvartaalin loppuun mennessä. Mahdollisia muutosneuvotteluja puunhankinnassa en tässä kohdin lähde spekuloimaan”, vastaa metsäjohtaja Juha Jumppanen sähköpostitse.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Mainittu 4 viikon keskiarvohinta on asia, jota olen ihmetelyt koko metsänomistajaurani ajan. Toimittaako Metsäteollisuus ry vain 4 viikon keskiarvon eikä ajantasaista hintatietoa ole saatavilla ainakaan sieltä suunnalta?
MHY:llä ainakin olisi mahdollisuus julkaista ajantasaista hintatietoa mutta ei. Omametsän hintatiedot kertovat seuraavaa:
”Puun hinnat ovat neljän edellisen viikon puun hinnoista laskettuja keskiarvoja ja ne perustuvat metsänhoitoyhdistysten hintatietoihin, jotka on kerätty toteutuneista puukaupoista.”
Mikä ihme tätä alaa vaivaa kun tällainenkin perusasia kuin ajantasainen hintatieto vesitetään tahallaan? Sama kuin pörssikursseista julkaistaisiin vain 4 viikon keskiarvohinnat.
Olen tästä asiasta silloin tällöin kysellyt ja joskus Metsälehti vastasikin jotain ympäripyöreää.
Onkohan tässä kyse kilpailulainsäädännöstä? Hintatiedon jakaminen myyjien kesken kai täyttää kartellin tunnusmerkit mutta vesitetyn hintatiedon eli 4 viikon keskiarvon jakaminen voisi vielä olla OK. Jos näin on niin asia voitaisiin kertoa samassa lauseessa missä kerrotaan 4 viikon keskiarvosta niin loputon ihmettely loppuisi siihen.
Tekoälyn mukaan näin on päätetty käytännön syistä.
1. Hintavaihtelun tasoittaminen
2. Kauppojen vähäinen määrä lyhyellä aikavälillä
3. Vertailukelpoisuus ja ennustettavuus
4. Käytännön raportointisyyt
Eli neljän viikon keskiarvo on käytännössä tilastollinen kompromissi: se vähentää satunnaisvaihtelua, mutta antaa kuitenkin melko ajantasaisen kuvan markkinahinnoista.
—
Käytännössä siis lyhyellä aikavälillä yksittäiset isot kaupat vääristäisi hintaa liikaa ylöspäin, siksi halutaan enemmän kauppoja pidemmältä ajalta.
1. Miksi?
2. Omituinen syy.
3. ?
4. ?
Millä perusteella hinta ”vääristyy” kun kyse on kuitenkin oikeasti maksetusta hinnasta?
Minusta tässäkin olisi Metsälehdelle juttuaihetta. Miksi ihmeessä tietoja ei voitaisi julkaista kynttilägraafina? Miksi ei julkaista saatujen tarjousten tai toteutuneitten kauppojen keskihajontoja?