Ladataan...
Riistakeskuksen metsänhoito-ohjeille tyrmäys – ”Parannetaan hirvien ravinnonsaantia, mutta metsätuhojen väheneminen epävarmaa”
Metsälehti kysyi metsäntutkijoilta, mitä riistaviranomaisen oppikirjamaisesti esittelemät "hirvivahinkoja vähentävät metsänhoitokeinot" tarkoittaisivat käytännössä. Tutkijoiden mukaan ne voivat lisätä tuhoriskiä ja tuoda kasvutappioita puustolle.
Tilaajille
Tarkoittaako Riistakeskuksen ohjeistus sitä, että liikahirvien kaikki taimikonhoidon lisäkustannusten maksaja on näin ilmoittautunut ?
Vastuun ottaminen on oikeansuuntainen menettely kasvatettavan puulajin väärän valinnan pakosta, ylimääräisestä työstä ja tuhoista sekä menetetyt puuntuottovuodet.
Metsäkeskuksen johtava metsänhoidonasiantuntija REMES on oikeassa kun sanoo että kolmen puulajin sekapuustot viljavammilla kasvupaikoilla edellyttävät ryhmittäisyyttä. Tarkoittaa käytännössä sitä, että kukin puulaji kasvatetaan omalla kuviollaan; tässä tapauksessa ne kuviot ovat vaan pieniä. Tuota on tullut harrastettua jo pidempään. Ainoa toimiva tapa. Rauduskoivu (jos sattuu pääsemään hirviltä karkuun) kasvaa niin vauhdilla, että mänty ja ennenkaikkea kuusi jäävät kyydistä ja näivettyvät (jos ovat samalla kuviolla).
Kuivimmille kasvupaikoille kuuluu pelkästään mänty. Mutta: ”…Kovien pakkasten ja syvän lumen aikaan hirvi suosii ravintonaan mäntyä, koska männynversot sulavat hyvin ja niiden ravintopitoisuus on suuri tilavuuspainoon nähden. (Metsätieteen aikakauskirja 2/2007)…”
Aivan looginen ratkaisu. Kun metsänomistajaa ottaa päähän menetetty raha, kun istutetut taimet syödään, keinona harmin vähentämiseksi on satsata enemmän hirvien ruokailuun. Isot tappiot ei varmaankaan harmita samalla tavalla.
Myös voimakkaasti ja toistuvasti syödyissä männyntaimikoissa jää suuruusluokkaa 300 r/ha täysin koskematta, vaikka viereiset taimet olisi syöty toistuvasti monena vuonna peräkkäin. Ehdotan, että näistä terveistä taimista jalostetaan männiköt, jotka kelpaavat huosnosti hirville.
Olen seurannut tätä hirviterroria 1970 -luvulla asti. Isoille virheille ja metsänomistajien elinkeinon harjoittamisen terrorisoinnille perustuneen menon laskut tulevat pian maksuun. Uudellamaalla vatustan aukoissa, jotka on viljelty kuusta kasvamaan notkon lehdosta ylös avokallion reunaan asti. Järeät kuusten kannot kertovat kaadetun metsän olleen pahoin laho eli kuusta istutetaan metsälain vastaisesti lahoamaan, metsälaki edellyttää kasvupaikalla sopivaa puulajia eikä kuusi sitä ole. No näitä lahoamaan istutettuja kuusikoita on todella paljon ja lisää tulee. Kuusi nousee kyllä nuorella iällä hyvin__niin hyvin, ettei sulkeutuneessa kuusikossa ole hirvelle ruokaa. Irvokkaita ovat jahtijäärien opit torjunta-aineista ja taimikonhoidon siirtämisestä kunnes männyn taimikko on ylittänyt hirvituhon rajan, esimerkiksi 6 metriseksi. Nämä kaksi oppia tekevät tuhansia euroja/ha lisää kustannuksia! MTK horjahtelee vuosikymmenestä toiseen eikä saa otetta asiaan. Ympäristö liike olisi saatavissa mukaan hirvihulluuden torjuntaa,, sillä metsien monimuotoisuus menee nyt hirvien suihin, raidat, muut pajut, haavat, pihlajat. Ja ne itkusilmissä lahokuusikoiksi istutetut aukot ovat taimikon sulkeuduttua kaksi muotoisia, eli kuusta päällä mustarouskua alla. Metsänomistajien kannattaa kieltää hirven pyynti ja kaikki muukin metsästys laajoilla alueilla, kyllä politiikan päättäjät jossain vaiheessa heräävät. Mopo on karannut syvälle lepikköön. Hirviterroria maustaa happamaksi kuusipeurojen istutukset ja metsäkauriin ja valkohäntäpeura tolkuttoman tiuhat kannat. Niitä on paljon pääkaupungissakin. Ainoa toivo on luonnossa, josko sieltä syöksähtää päälle hullun lehmän taudin tapainen epidemia, joka katkaisee kammottavan nykymenon.
Tuossa kuvassa raivaaja raivaa puolet lyhyempiä lehtipuita kuin männyt on. Jos mä kertoisin mun työpäivästä, että onko se puolet lyhyempien lehtipuiden kaatelua männynyaimikosta niin ei ole eikä varmasti tule olemaankaan. Jotkut hirvimiehet sinnikkäästi kyllä ehdottelevat, että männikön raivattaisiin joka toinen vuosi maanomistajan piikkiin tietysti.
Tuollaiset tiheydet ja jakaumat kyllä jää tälläkin hetkellä maanomistajien raivauksista et sillee mitään ihmeellistä. Energiapuuhomma läy kuumana tulevaisuudessakin sillä ei tuossa kaikilla riitä kyky saada tasapituista, jos kenelläkään.
Tuo piirros on kyllä samaa sarjaa jatkuva kasvatus metsänhoitosuosituksissa missä pienet suorat koivut kasvaa isojen kuusten vieressä.
Eikö olisi mahdollista kehittää jotakin parempaa syötävää hirvelle kuin männyn versot. Ne jotka haluavat metsästää hirviä voisivat tarjota hirville kriittisten kuukausien aikana jotakin syötävää jossakin kuusikossa, ettei hirvet talvehtisi mäntytaimikossa. Porot ainakin syövät talvella hyvin mielellään lisärehua ja säilöheinää, ehkäpä hirvikin.
Oma kokemus on, että hirvet oleskelevat talven mielellään siellä, missä on paljon monipuolista syötävää. Tältä alueelta myös syödään niin pitkään, kuin syötävää riittää. Kun taimikosta poistetaan sisäänheittotuotteet, eli haapa, pihlaja ja paju, ja suojataan männyn latvukset Tricolla, siirtyvät hirvet muualle.
Varma keino hankkia hirvet oleskelemaan taimikkoon on kattaa niille ruokapöytä valmiiksi.