Ruotsi jyrää Suomen kuusensiemenen tuotannossa

Ikä on rasitteena suomalaisilla kuusen siemenviljelyksillä.

Uusilla siemenviljelyksillä puiden annetaan kasvaa korkeintaan 15 metrin mittaisiksi. Se helpottaa esimerkiksi tuhohyönteisten torjuntaa. (Kuvaaja: Tiina Ylioja Luke)

Suomi jää Ruotsin jalkoihin, kun vertaillaan jalostetun kuusensiemenen tuotantomääriä. Siinä, missä ruotsalaisilta kuusen siemenviljelyksiltä kerättiin huippuvuonna 2006 lähes 12 000 kiloa siementä, saatiin suomalaisilta kuusen siemenviljelyksiltä huippuvuonna 2012 noin 3 000 kiloa siementä.

Mistä ero johtuu? Sitä on selvittänyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Katri Himanen. Siemenviljelysten määrästä ei hänen mukaansa ole kyse. Suomessa on lähes yhtä paljon kuusen siemenviljelyksiä kuin Ruotsissa.

Parhaiten siemensatojen eroja selittää Himasen mukaan suomalaisten siemenviljelysten ikäjakauma.

”Meiltä puuttuvat parhaassa tuotantoiässä olevat kuusen siemenviljelykset. Ensimmäiset siemenviljelykset eivät tuota enää kunnolla ja uudet ovat niin nuoria, että sadot jäävät heikoiksi”, Himanen sanoo.

Kuusen siemenviljelysten paras tuotantoikä on 25–50 vuotta.

Ensimmäiset kuusen siemenviljelykset perustettiin Suomessa ja Ruotsissa 1960- ja 1970-luvuilla. Suomessa kuusen siemenviljelysten perustaminen oli sen jälkeen pitkälti jäissä 2000-luvulle asti, kun taas Ruotsissa uusia viljelyksiä perustettiin samaan aikaan runsaasti.

”Viljelysten tuottokyky arvioitiin Suomessa väärin”, Himanen sanoo.

Omistussuhteilla väliä

Ruotsissa on Himasen mukaan panostettu Suomea enemmän siemenviljelysten hoitoon. Tuhohyönteisiä ja -sieniä ryhdyttiin ruotsalaisilla kuusen siemenviljelyksillä torjumaan 2000-luvun alussa, ja kuusen kukintaa edistävän gibberelliinihormonin käyttöä on tutkittu siellä pitkään.

Suomessa kuusten runkoihin ruiskutettava gibberelliinivalmiste ja Ruotsissa käytetty kasvinsuojeluaine hyväksyttiin siemenviljelyskäyttöön vuonna 2015.

Sillä, että ruotsalaiset siemenviljelykset sijaitsevat suomalaisia etelämpänä, ei Himasen mielestä ole ratkaisevaa merkitystä. Sillä sen sijaan voi olla merkitystä, että Ruotsissa siemenviljelyksiä omistaa myös metsäteollisuus. Metsänjalostukseen löytyy siten maksuvalmiutta.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 2/2017

Kommentit (1)

  1. Toinen syy miksi Suomen kuusen tuotanto näytti Katrin selvityksessä pieneltä oli tarkasteluun valittu aikajakso. Aikajaksolla 1988 – 2000 eli ennen laskemaa Katrin tilastoa, Tapion kuusen siemenviljelykset tuottivat yhteensä 5.400 kg. Kun Metsähallituksen sadot olivat käsittääkseni ainakin samaa tasoa, niin ero ei ole ihan niin raflaava kuin Katri esittää. Näillä siemenillä ja 2000-luvun alun sadoilla päästiin aika pitkälle.

    Johtopäätös ikärakenteesta on ok. Näyttää siltä, että 20 – 40 ikävuosien välillä kuusen siemenviljelykset tuottavat parhaiten siementä. Tosin kyllä noista vanhemmistakin vielä odotetaan satoja. Nyt ollaan siinä vaiheessa että Suomessa olevat uuden sukupolven kuusen siemenviljelmät alkavat tuottaa. Siemnpula korjaantuu, mutta tapahtuuko se ensi kesänä vai ei, niin aika näyttää. Gibberelliinit on injektoitu ja tuholaisten torjuntaan varauduttu. Toivotaan vielä sopivan lämmintä kesää.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat